Yliopistologo

LL Jarno Riikosen gerontologian alaan kuuluva väitöskirja

Ethano-induced alterations in the nervous system of rat (Alkoholin vaikutukset hermostoon)

tarkastetaan 2.4.2004 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Esa Korpi (Helsingin Yliopisto). Kustoksena toimii professori Antti Hervonen.

***

Jarno Riikonen on syntynyt Petäjävedellä ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on vuodesta 2001 toiminut kirurgian sairaalalääkärinä Peijaksen sairaalassa.

Riikosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 997, Tampereen yliopisto, Tampere 2004. ISBN 951-44-5924-5, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 330, Tampereen yliopisto 2004. ISBN 951-44-5925-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jarno Riikonen, 040-843 0957 (koti), (09) 4716 6025 (työ), jarno.riikonen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet runsaan alkoholin käytön lisäävän kuolleisuutta ja syövän ilmaantuvuutta sekä vaurioittavan hermostoa. Toisaalta kohtalainen alkoholin kulutus vähentää sepelvaltimotautikuolleisuutta, ja maltillisesti alkoholia käyttävillä myös kokonaiskuolleisuus on pienempi kuin absolutisteilla. Ihmisaineistossa esiintyvät huomattavat geneettiset variaatiot ja erot elintavoissa tekevät kuitenkin pelkän alkoholin vaikutusten arvioinnin ihmisillä vaikeaksi.

Tässä väitöskirjatyössä käytettiinkin kolmea erilaista koe-eläinmallia pitkäaikaisen alkoholialtistuksen vaikutusten arvioimiseksi.
1) Uros- ja naarasrotat joivat etanolia keskeytyksettä 21 kuukautta. Tutkimuksessa oli sekä geneettisesti alkoholia suosivia (AA) että vieroksuvia (ANA) rottia, joiden sairastavuutta ja mortaliteettia seurattiin altistuksen aikana sekä ylemmän kaulaganglion (SCG) morfologia tutkittiin altistuksen jälkeen.
2) Alkoholipreferenssin suhteen jalostamattomien Wistar-urosrottien SCG:n morfologia ja pikkuaivojen mikrogliojen määrä tutkittiin 5,5 kuukautta kestäneen säännöllisen tai jaksoittaisen alkoholin käytön jälkeen.
3) Wistar-rotat altistettiin suurille etanoliannoksille ja viikottaisille vieroituksille 5 viikon ajan, jonka jälkeen sytokromioksidaasientsyymin aktiivisuus tutkittiin locus coeruleuksesta, pikkuaivoista ja isoaivokuorelta. Sytokromioksidaasi on tärkeä entsyymi hermosolun energia aineenvaihdunnalle ja sen aktiivisuus kertoo hermosolun aktiviteetista.

Tutkimuksissa todettiin, että pitkäaikainen alkoholialtistus ei lisännyt rottien kuolleisuutta, mutta lisäsi syövän ilmaantuvuutta. Sekä alkoholia käyttäneet että kontrolliryhmässä olleet ANA-rotat kuolivat merkittävästi nuorempina kuin AA-rotat. Syynä tähän oli ANA-rottien korkeampi munuaissairauksien, sydän- ja verisuonisairauksien sekä hyvänlaatuisten kasvainten ilmaantuvuus. Jatkuva 5,5 kk tai 21 kk alkoholialtistus ei vaikuttanut SCG:n neuronien määrään, mutta 5,5 kk kestänyt jaksoittainen alkoholin käyttö vähensi neuroneja 22% jatkuvasti juoneisiin ja 28% vain vettä juoneisiin verrattuna. Vaikuttikin siltä, että toistuvat alkoholivieroitukset ovat haitallisempia SCG:n hermosoluille kuin keskeytymätön alkoholialtistus. Jaksoittainen alkoholin käyttö aiheutti myös pikkuaivoissa mikroglioosia, jota voidaan pitää merkkinä käynnissä olevasta hermoston vaurioitumisesta. Sytokromioksidaasientsyymin aktiivisuus väheni toistuvien etanoli-intoksikaatioiden ja vieroitusten aikana kaikilla tutkituilla keskushermoston alueilla.

Altistustapa vaikuttaakin olevan tärkeä tekijä arvioitaessa alkoholin vaikutusta hermostoon, eli etanoli vieroitusvaihe saattaa olla vaarallisempi hermostolle kuin alkoholialtistus itsessään. Aiempi oletus naisten suuremmasta herkkyydestä alkoholin aiheuttamille hermostovaurioille ei saanut tukea tässä kokeellisesta tutkimuksesta. ANA-rottien aikaistuneet kuolemat ja lisääntyneet munuaissairaudet on otettava huomioon arvioitaessa sekä aikaisempia että tulevia AA- ja ANA-rotilla tehtäviä tutkimuksia.


käyntiä 22.3.2004 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto