LL Beata Stach-Lempisen synnytys- ja naistentautiopin alaan kuuluva väitöskirja

tarkastetaan 4.6.2004 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 1 auditoriossa, Biokatu 6, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Jorma Penttinen (Kuopion yliopisto). Kustoksena toimii professori Pertti Kirkinen.

***

Beata Stach-Lempinen on syntynyt Puolassa (Skarzysko-Kamienna) ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Varsovan yliopistossa. Vuodesta 1997 lähtien hän on toiminut synnytys- ja naistentautien erikoislääkärinä
Etelä-Karjalan Keskussairaalassa Lappeenrannassa.

Stach-Lempisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1012, Tampereen yliopisto, Tampere 2004. ISBN 951-44-5981-4, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 348, Tampereen yliopisto 2004. ISBN 951-44-5982-2, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Beata Stach-Lempinen, 040-512 3163 (koti), 044-791 5428 (työ), beata.stach-lempinen@ekshp.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Elämänlaadun mittaaminen on erittäin tärkeä sekä potilaiden näkökulmasta, että arvioitaessa laatua ja vaikuttavuutta varsinkin hyvänlaatuisten sairauksien hoidossa, kuten virtsankarkailu.

Tässä tutkimuksessa on arvioitu kolmen erilaisen elämänlaatumittarin (haitta-astekaavake, spesifinen VAS ja 15D) toimivuutta virtsankarkailu-naispotilailla. Lisäksi on mitattu virsankarkailusta kärsivien naisten elämänlaatua, selvitetty siihen vaikuttavia tekijöitä ja tutkittu inkontinenssin hoidon vaikuttavuutta elämänlaatuun.
Tutkimusta varten on vuosina 1996-1999 perusteellisesti tutkittu ja haastateltu 123 (82 rekrytoitu) Tampereen Yliopistolliseen Sairaalaan virtsainkontinenssin hoitoon lähetettyä potilasta, sekä vertailuaineistona 29 lappeenrantalaista naista. 69 potilasta on tutkittu keskimäärin 13 kuukautta hoidon jälkeen.
Haitta-astekaavake ja spesifinen VAS osoittautuivat hyvin valideiksi virtsainkontinenssi-spesifisiksi elämänlaadun mittareiksi, jotka soveltuvat sekä tutkimus- että kliiniseen käyttöön. 15D osoittautui hyväksi yleisen elämänlaadun mittariksi virtsankarkailun yhteydessä. Se soveltuu hyvin inkontinenssin hoidon tuloksellisuuden arviointiin varsinkin terveystaloustieteellisissä tutkimuksissa.

Tutkimuksessa on todettu, että naisten virtsankarkailu huonontaa elämänlaatua jopa enemmän kuin monet krooniset sairaudet. Pakko- ja sekamuotoisesta inkontinenssista kärsivien potilaiden elämänlaatu oli merkittävästi huonompi kuin ponnistusinkonssinensista kärsivillä. Virtsankarkailun vaikeusaste objektiivisesti mitattuna korreloi varsin heikosti koetun terveydentilan kanssa. Tutkituilla inkontinenssinaisilla oli enemmän vakavaa masennusta kuin normaaliväestössä. Korkea masennuksen aste vaikutti koetun virtsainkontinenssin haitta-asteeseen. Pakko- ja sekamuotoista virtsankarkailua sairastavilla oli vakavaa masennusta 44%:lla ja ponnistusvirtsankarkailu-potilailla 17.5%:lla. Tämä saattaa viitata siihen, että masennuksella ja pakkovirtsankarkailulla on jossain tapauksissa yhteinen syntymekanismi. Hoitoon hakeutuneet virtsankarkailupotilaat olivat liikunnallisesti yhtä aktiivisia kuin normaali naisväestö. Liikuntatottumukset voivat vaikuttaa hoitoon hakeutumiseen. Vastoin odotuksia, inkontinenssin hoidon tuloksesta riippumatta, liikuntatottumukset eivät muuttuneet.

Hoito paransi ponnistusinkontinenssi-potilaiden elämänlaadun normaalitasolle, mutta pakko-ja sekamuotoisesta inkontinenssista kärsivien potilaiden elämänlaatu jäi huomattavasti huonommalle tasolle. Pakkoinkontinenssi-potilaiden hoitotuloksien parantaminen onkin tulevaisuuden haaste. Erikoissairaanhoidon tasolla ponnistusvirtsankarkailu-potilailla leikkaushoito ennusti parempaa elämänlaatua kuin ohjattu fysioterapia.

käyntiä 19.5.2004 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto