HTM Tapio Kirsin terveystieteen alaan kuuluva väitöskirja

tarkastetaan 3.12.2004 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksen luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Jyrki Jyrkämä (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Marja Jylhä.

***

Tapio Kirsi on syntynyt Lauritsalassa ja hän on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2000 tutkijanana Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella.

Kirsin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1051, Tampereen yliopisto, Tampere 2004. ISBN 951-44-6152-5, ISSN 1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 399, Tampereen yliopisto 2004. ISBN 951-44-6152-5, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Tapio Kirsi, (03) 260 9429, gsm 050-527 6621 (koti), (03) 215 6725 (työ), tapio.kirsi@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Dementiapotilaiden puolisohoivaa käsittelevän tutkimuksen kohteena ovat Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella vuosina 1993 ja 1999 kerättyhin omaishoitaja-aineistoihin sisältyvät 155 puolisohoitajan kertomusta ja haastattelua. Tutkimuksessa puolisoiden kertomia hoitokokemuksia on analysoitu laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen.

Tutkimustulokset monimuotoistavat aiempien omaishoitotutkimusten tuottamaa kuvaa dementiapotilaiden hoitamisesta omaisten kokemana hoitotaakkana. Vaikka useimmat puolisoista raportoivat hoidon fyysisestä
ja psyykkisestä kuormittavuudesta, toi tutkimus esiin myös hoidon myönteisiä puolia sekä hoitamiselle annettujen merkitysten sukupuolisidonnaisen ja tilannekohtaisen luonteen. Hoitaminen naisille tuttuna toimintakäytäntönä ja toisaalta dementiapotilaan hoidon eritysvaateet virittivät vaimojen kerronnassa risitiriitaisen ja emotionaalisesti latautuneen jännitekentän. Naiskertojille tyypillisiä negatiivisia tuntemuksia tuottivat dementiapotilaan hoidon heikko palkitsevuus sekä oman toiminnan vertaaminen hyvän hoidon normeihin. Miehille joutuminen dementoituvan puolison hoitajaksi merkitsi astumista uudelle elämänalueelle. Miesten kerronnassa korostuivat neuvottelut perinteisen miesidentiteetin ja uuden hoitoroolin välillä.

Kahtena eri ajankohtana kerättyssä tutkimusaineistossa piirtyi esiin myös dementiapotilaiden hoidon kentällä viime vuosina tapahtunut muutos. Dementiapotilaiden professionaalisen hoidon kehittyminen ja kunnallinen omaishoidon tuki ovat tuoneet helpotusta monien omaishoitajien tilanteeseen. Potilaan omaisten kannalta kehitys ei ole kulkenut kuitenkaan vain myönteiseen suuntaan. Laitoshoitopaikkojen vähentäminen sekä palvelujärjestelmän monimutkaistuminen aiheuttavat ikääntyneiden puolisohoitajien keskuudessa hämmennystä ja epävarmuutta. Samanaikaisesti hoidon tukipalveluiden alueellisten ja kuntakohtaisten erojen kasvu on asettanut omaishoitajat aiempaa eriarvoisempaan asemaan.

Tutkimuksen tuottamaa tieto palvelee omaishoidon kentän eri toimijatahoja. Tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä omaishoitajille tarkoitettuja palveluita sekä arvioitaessa hoidon kokemisessa ja julkisessa palvelujärjestelmässä tapahtuvia muutoksia.

käyntiä 18.11.2004 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto