 |
HM Sanna Ryynäsen hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja EU-sääntelijä
lääketeollisuudessa: Ylikansallinen sääntely
ja tutkimus- ja kehitystyö (The EU regulator in the pharmaceutical
industry: Supranational regulation and research and development)
tarkastetaan 12.3.2005 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere. Vastaväittäjänä on professori Jari Stenvall (Lapin yliopisto). Kustoksena toimii professori Risto Harisalo. *** Sanna Ryynänen on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Ryynäsen
väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis;
1067, Tampereen yliopisto, Tampere 2005. ISBN 951-44-6242-4, ISSN
1455-1616. Ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta
Electronica Universitatis Tamperensis; 418, Tampereen yliopisto
2005. ISBN 951-44-6243-2, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi. Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi. Lisätietoja: Sanna Ryynänen, 040-557 7225 (koti) LEHDISTÖTIEDOTE Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lääkeyritysten tutkimus- ja kehitystyön toimijat kokevat EU-sääntelyn työssään Suomessa. Tutkimus toteutettiin grounded teorian menetelmän periaatteita noudattaen. Aineisto kerättiin haastattelemalla kolmen lääkeyrityksen henkilöstöä. Tämä näkökulma toi esille EU-sääntelyn vaikutukset tutkimus- ja kehitystyössä prosessikuvauksena, jota ei ole vastaavasti tutkittu aikaisemmissa lääkesääntelyn tutkimuksissa. Näkökulma antaa tietoa julkisen vallan ja sääntelyn kohteen välisestä suhteesta, mikä on jäänyt vähemmälle huomiolle sääntelyä koskevassa tutkimuksessa. Lisäaineistoa kerättiin intressiryhmiltä ja lääkeviranomaisilta. Tulokset osoittivat, että EU-sääntelyn vaikutukset lääkeyritysten tutkimus- ja kehitystyössä olivat pääasiassa myönteisiä. Yksi myönteisistä vaikutuksista oli lääkkeiden myyntilupamenettelyjen harmonisointi EU-alueella. Tämä on vaikuttanut EU-markkinoiden avautumiseen. Kielteinen vaikutus oli epätäydellisellä harmonisaatiolla ja siitä aiheutui eniten vaikeuksia käytännössä. Tätä kategoriaa kutsuttiin EU-sääntelyn jatkuvaksi kysynnäksi. EU-sääntelyn ydinkategoriaksi nousi muutoshallinta, jota tarvitaan kaikissa tutkimus- ja kehitystyön vaiheissa. Lääkeyritysten toimijoilla oli monia keinoja vaikuttaa EU-sääntelyyn, ja tunnistamalla EU-sääntelyn piirteitä heillä oli parempi mahdollisuus hallita erilaisia sääntelyn vaatimuksia. Tulevaisuudessa EU-sääntelyn odotettiin tulevan lähemmäksi sen globaalin harmonisaation tavoitteita, jolloin se kehittyy entistä myönteisempään ja tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Tulosten
mukaan voidaan todeta, että julkisen vallan ja sääntelyn
kohteen välinen suhde oli läheinen lääketeollisuudessa.
EU-sääntely osoitti, että julkisen vallan ja lääkeyritysten
ja niiden intressiryhmien välisen vuorovaikutuksen täytyy
olla aktiivista ja yhteistyökykyistä. Sääntelyyn
vaikuttaminen on tiedonvaihtoa, jossa toimijoiden alan asiantuntemuksella
on huomattava vaikutus. Lääkesääntelyn kehittämisprosessin
toivottiin muodostavan kokonaisuuden, joka sisältää
erilaiset näkökulmat sekä kansallisella että ylikansallisella
tasolla.
|