 |
KM Eva Maria Raudasojan kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Koulutuksen paikallisen arvioinnin kehittämisprosessi Oulun kaupungissa 1997 - 2001
(The development process of local educational evaluation in the City of Oulu in 1997 - 2001) tarkastetaan 10.6.2005 klo 12 Oulun yliopiston Saalastinsalissa, Pentti Kaiteran katu 1, Oulu. Vastaväittäjänä on dosentti Reijo Laukkanen (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii professori Reijo Raivola.*** Eva Maria Raudasoja on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Oulun yliopistossa. Tällä hetkellä hän on virkavapaalla Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan opintoasiainpäällikön virasta. Raudasojan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1081, Tampereen yliopisto, Tampere 2005. ISBN 951-44-6301-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 438, Tampereen yliopisto 2005. ISBN 951-44-6302-1, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi. Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi. Lisätietoja: Eva Maria Raudasoja, 040 565 1459 (koti), eva.raudasoja@oulu.fiLEHDISTÖTIEDOTE Neljän kehittämisvuoden ajanjaksolle rajattu osallistava toimintatutkimus kuvaa opettajien ja hallinnon välisenä yhteistyönä toteutettua koulutuksen paikallisen arvioinnin kehittämisprosessia. Kaksivaiheisen kehittämisprosessin suunnitteluvaiheessa kehitettiin arviointimalli ja toteutuksessa tarvittavat aineistot. Toteutusvaiheessa koulut arvioivat toimintaansa kahtena peräkkäisenä lukuvuonna. Laadulliseen tutkimusotteeseen on yhdistetty opettajien käsityksiä kartoittava pienimuotoinen kvantitatiivinen mittaus, joka havainnollistaa opettajien paikallisen arvioinnin onnistumis- ja kehittämisalueita. Arvioinnin kehittämisen keskeinen menetelmä oli vuorovaikutteinen koulutuksen eri osapuolten välinen demokraattinen keskustelu.
Tutkimuksen teoriakehys on monitieteinen ja se rakentuu ohjauksen, arvioinnin ja johtamisen näkökulmia painottaen kuitenkin niin, että tutkimusote ja metodologinen teoriakehys korostavat yhdessä oppimisen ja vuorovaikutteisen arvioinnin tärkeyttä osana koulutuksen kehittämistä ja johtamista. Tutkimus kuvaa arvioinnin kehittämisprosessin moniäänisyyttä sekä koulutuksen tuloksellisuuden arvioinnin toteuttamisen haasteellisuutta.
Tutkimus tuo tietoa opettajien arviointia koskevista käsityksistä sekä paikallisen tason arvioinnin kehittämisestä. Tulokset osoittavat, että Oulun opetustoimeen saatiin tutkimustehtävän mukaisesti kehitettyä kaikille kouluille yhteinen arviointikehys, jonka mukainen arviointi ohjasi koulujen toimintaa ja päätöksentekoa haluttuun, yhteisesti eri osapuolten määrittelemän ja arvottaman vision suuntaan. Tutkimuksen tulosten mukaan opettajien ja hallinnon yhteistyönä vuorovaikutteisessa keskustelussa muodostettu näkemys koulutuksen tulevaisuuden tavoitteista ja keskeisistä kehittämisalueista on merkittävä koulun toimintaa ohjaava voima, joka mahdollisimman hyvin kunnallisen päätöksentekojärjestelmän aikatauluihin ja rakenteisiin sulautettuna tulee hyödynnetyksi myös päätöksenteossa.
Prosessin syvällisen kuvauksen ja analysoinnin avulla on mahdollisuus oppia, mitä on koulutuksen paikallisen arvioinnin kehittämisprosessi suuressa kaupungissa sekä ymmärtää paikallisen arvioinnin kehittämisprosessin pullonkauloja opetus- ja kasvatusalalla. Tutkimus antoi viitteitä siitä, että suuressa kaupungissa toteutettu koulutuksen paikallisen arvioinnin kehittäminen on kompleksinen, moni-ilmeinen ja ristiriitainen prosessi.
Oppilaiden mukaan ottaminen ja kansalaiskeskustelun aktivointi koulutuksen paikallisen arvioinnin kehittämisessä avaisivat uuden tutkimusalueen. Myös opettajienkoulutuksiin sisältyvän arviointikoulutuksen määrän ja laadun tutkiminen sekä päättäjien paikallista koulutuksen arviointia koskevien käsitysten analysointi olisivat ajankohtaisia jatkotutkimusaiheita.
|