Yliopistologo

FM Timo Partalan vuorovaikutteisen teknologian alaan kuuluva väitöskirja

Affective Information in Human-Computer Interaction (Tunnepitoinen informaatio ihminen-tietokone vuorovaikutuksessa)

tarkastetaan 29.10.2005 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Gary Bente (Kölnin yliopisto, Saksa). Kustoksena toimii PsT, yliassistentti Veikko Surakka.

***

Timo Partala on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii projektipäällikkönä ja vanhempana tutkijana Oulun yliopistossa.

Partalan väitöskirja ilmestyy Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sarjassa,Dissertations in Interactive Technology, Number 1, Tampereen yliopisto, Tampere 2005. ISBN 951-44-6428-1, ISSN 1795-9489. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 476, Tampereen yliopisto 2005. ISBN 951-44-6440-0, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 215 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Timo Partala, 050-594 5194 (koti/työ), timo.partala@oulu.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia käyttää tunnepitoista (affektiivista) informaatiota systemaattisesti hyväksi ihminen-tietokone vuorovaikutuksen laadun parantamisessa. Tavoitteena oli toisaalta tutkia, voidaanko tiettyjä fysiologisia mittasuureita, tässä tapauksessa pupillin koon vaihteluja ja kasvonilmeitä, käyttää tietokoneen syötteenä antamaan tietoa käyttäjän tunnepitoisista vasteista (responsseista). Toisaalta tavoitteena oli tutkia affektiivisen tiedon systeemattista käyttöä tietokoneen antamissa palautteissa: voidaanko synteettistä puhetta käyttäen ja ihmisenkaltaisen hahmon avulla vaikuttaa systemaattisesti käyttäjään kokemuksellisella, fysiologisella ja käyttäytymisen tasolla. Tutkimuksessa käytettiin dimensionaalista viitekehystä, jossa tunnekokemukset määritellään seuraavilla ulottuvuuksilla: valenssi (negatiivinen-positiivinen), kiihtyneisyys (rauhallinen-kiihtynyt) ja hallitsevuus (ei hallitse-hallitsee tilanteen).

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että pupilliresponssin suuruudella on yhteys affektiiviseen kiihtyneisyyteen siten, että responssit negatiivisiin ja positiivisiin ärsykkeisiin näkyvät suurempana pupillin koon kasvuna verrattuna neutraaleihin responsseihin. Lisäksi tulokset osoittivat, että tietokoneen väliintulo synteettisen puheen avulla voi olla hyödyllistä tietokoneen käytön ongelmatilanteessa. Synteettisessa puheessa käytettävien erilaisten sanamuotojen avulla voidaan myös systemaattisesti vaikuttaa käyttäjien fysiologisiin vasteisiin, käyttäytymiseen ja tunnekokemuksiin.

Tulokset osoittivat myös, että tietokone voi automaattisesti analysoida reaaliajassa käyttäjän tunnekokemusten valenssia kasvonilmeiden perusteella suhteellisen hyvällä tarkkuudella. Pelkästään zygomaticus major (aktivoituu hymyillessä) ja corrugator supercilii (vetää kulmakarvat yhteen) -lihasten aktivaatiota mittaamalla päästiin yksinkertaisilla analyysimenetelmilläkin parhaimmillaan yli 80% tarkkuuteen positiivisten ja negatiivisten kokemusten erottelussa. Lisäksi osoitettiin, että ihmisenkaltaisen hahmon näyttäminen simuloidusti eri etäisyyksillä käyttäjästä vaikuttaa merkitsevästi käyttäjän hallitsevuuden kokemuksiin.

Kokonaisuutena väitöskirjan tulokset antoivat viitteitä siitä, että pupillin koon vaihtelut ja kasvonilmeet antavat tietoa käyttäjän affektiivisista reaktioista, ja niitä voidaan mahdollisesti käyttää menestyksekkäästi syötesignaaleina tulevaisuuden ihminen-tietokone vuorovaikutuksessa.  Käyttäen synteettisessa puheessa erilaisia sanamuotoja ja simuloimalla ihmisenkaltainen hahmo eri etäisyyksille käyttäjästä puolestaan voidaan suunnitellusti vaikuttaa käyttäjään affektiivisella tasolla. Näin ollen tulosten mukaan ihmisten välisen kommunikaation mekanismeja on mahdollista soveltaa myös ihminen-tietokone vuorovaikutuksen suunnittelussa.


käyntiä 17.10.2005 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto