LL Jukka Peltolan neurologian alaan kuuluva väitöskirja

tarkastetaan 25.11.2005 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

***

Jukka Peltola on syntynyt Tampereella ja suorittanut lääketieteen lisensiaatin sekä erikoislääkärin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän työskentelee osastonlääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan neurologian poliklinikalla sekä on vastannut epilepsiapoliklinikasta vuodesta 2001 lähtien.

Peltolan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1123, Tampereen yliopisto, Tampere 2005. ISBN 951-44-6476-1, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 490, Tampereen yliopisto 2005. ISBN 951-44-6477-X, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

LEHDISTÖTIEDOTE

Sytokiinit ovat tulehdusreaktiota sääteleviä molekyylejä, joita tuotetaan myös aivoissa hermoston vaurioituessa tai muuten aktivoituessa. Aikaisemmin kokeellisissa epilepsiamalleissa on todettu lisääntynyttä sytokiinituotantoa aivoissa epileptisten kohtausten yhteydessä, mutta kliinisiä tutkimuksia epilepsiapotilailla ei juurikaan ole tehty.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä epileptisten kohtausten yhteyttä sytokiiniverkoston aktivaatioon yksittäisten kohtausten sekä kroonisen epilepsian yhteydessä. Määritimme sytokiinipitoisuuksia selkäydinnesteessä ja plasmassa toonis-kloonisten kohtausten jälkeen eri ajankohtina selvittääksemme liittyykö epilepsiakohtauksiin lisääntynyttä sytokiinien tuotantoa. Lisäksi mittasimme tulehdukseen liittyviä parametrejä verestä samoilla potilailla ja etsimme korrelaatiota sytokiinituotantoon. Vaikeahoitoista kroonista epilepsiaa sairastavilla potilailla arvioimme sytokiinien alkuperää vertaamalla sytokiinien plasmatasoja veren monosyyttien kykyyn tuottaa sytokiineja. Tutkimme myös sytokiinien geneettisen monimuotoisuuden esiintyvyyttä vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavilla potilailla.

Sytokiinituotannon merkitystä epilepsiakohtausten yhteydessä ei vielä täysin tiedetä. Kuitenkin kokeellisissa tutkimuksissa on osoitettu että tietyillä sytokiineillä voi olla joko kohtauksia estävää tai lisäävää vaikutusta, lisäksi sytokiinit voivat vaikuttaa kohtauksiin liittyvään aivojen plastisiteettiin. IL-1β on kokeellisissa malleissa prokonvulsiivinen ja neurotoksinen, IL-1RA:n vaikutukset ovat päinvastaiset. TNFα voi olla antikonvulsiivinen ja IL-6 prokonvulsiivinen. Me olemme tutkimuksessamme osoittaneet sytokiinijärjestelmän aktivaation epileptisiin kohtauksiin liittyen sekä akuuttien kohtausten että kroonisen epilepsian yhteydessä, jatkossa on keskeistä tarkemmin kartoittaa sytokiinien merkitystä sekä kokeellisissa malleissa että kliinisissä tutkimuksissa.

käyntiä 15.11.2005 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto