 |
FM Eija Jokisen saksan kielen ja kulttuurin alaan kuuluva väitöskirja Ortswechsel, Orientierung und Origo. Eine Korpusanalyse ausgewählter deutscher Richtungsadverbien mit hin- und her- und ihrer finnischen Entsprechungen
(Paikanvaihdos, suuntautuminen ja origo. Saksan kielen hin- ja her-alkuisten suunnan adverbien ja niiden suomenkielisten vastineiden korpusanalyysi) tarkastetaan 10.12.2005 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1097, Kanslerinrinne 1, Tampere. Vastaväittäjänä on professori Irma Hyvärinen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Marja-Leena Piitulainen.*** Eija Jokinen on syntynyt Toijalassa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut Kieli- ja käännöstieteiden laitoksella vs. assistenttina ja tutkijana vuosina 1998-2005, sekä syksystä 2005 alkaen Tampereen yliopiston kielikeskuksen saksanopettajana. Jokisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1112, Tampereen yliopisto, Tampere 2005. ISBN 951-44-6452-4, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 479, Tampereen yliopisto 2005. ISBN 951-44-6453-2, ISSN 1456-954X, http://acta.uta.fi. Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tampereen yliopiston julkaisujen myynti, PL 617, 33101 Tampere, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi. Lisätietoja: Eija Jokinen, puh. 03 - 3551 6462, eija.t.jokinen@uta.fiLEHDISTÖTIEDOTE Tutkimuksessa kuvataan tiettyjen saksan kielelle ominaisten suunnanilmaisujen käyttöä laajassa kaunokirjallisten tekstien aineistossa ja etsitään vastaavia suomenkielisiä ilmaisukeinoja sekä suomeksi käännettyjen että alun perin suomeksi kirjoitettujen tekstien avulla. Hin- ja her-elementin sisältävät yhdysadverbit sisältävät samanaikaisesti tietoa 1) liikkeestä suhteessa puhujan tai jonkin muun kiintopisteen sijaintiin ja 2) liikkeen suunnasta kolmiulotteisessa tilassa. Ne ovat tehokas keino tilan esittämisessä kaunokirjallisissa kertomuksissa. Luonnollista käyttöympäristöä tutkimalla selvitetään näiden sanojen tehtäviä ja esiintymisehtoja sekä osoitetaan pulmallisia kohtia, joissa suomen kielen vastineet poikkeavat saksalaisista. Tutkimus tuo tietoa toisaalta kahden kielen mahdollisuuksista ja toisaalta tyyppillisistä keinoista liikkeen ja näkökulman ilmaisussa. Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää sekä kieltenopetuksessa että sanakirjatyössä. |