Ekenäs stads dombok 1678-1695. I: Rättsfilologisk studie av en 1600-talshandskrift. II: Filologisk utgåva med kommentar och register (Tammisaaren kaupungin tuomiokirja 1678-1695. I: Oikeusfilologinen tutkimus 1600-luvun käsikirjoituksesta. II: Filologinen editio, kommentaarit ja hakemistot )
tarkastetaan 2.12.2006 klo 12 Tampereen yliopiston Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.
Vastaväittäjänä on professori emeritus Per-Axel Wiktorsson (Örebron yliopisto). Kustoksena toimii professori Kristina Nikula.
***
Harry Lönnroth on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt vuodesta 2004 lähtien pohjoismaisten kielten assistenttina Tampereen yliopistossa.
Lisätietoja: Harry Lönnroth, puh. (03) 3551 6755, harry.lonnroth@uta.fi
LEHDISTÖTIEDOTE
Tuomiokirjat ovat Suomen historian tärkein yhtenäinen lähdesarja 1600-luvulta. Niillä tarkoitetaan tavallisesti alioikeuksien yleisiä asiapöytäkirjoja riita-, rikos- ja joissakin hakemusasioissa. Tuomiokirjoja on tutkittu ennen kaikkea oikeus-, sosiaali-, talous- ja kulttuurihistorian näkökulmasta. Historiallisen lähdearvon lisäksi oikeudenkäyntipöytäkirjoihin sisältyyy myös filologinen ja kielitieteellinen ulottuvuus. Tuomiokirja-aineiston saattaminen tutkimuksen saataville korkeatasoisten lähdejulkaisujen muodossa on perusteltua sekä tieteellisesti että yhteiskunnallisesti.
Väitöskirja on filologinen eli kielitieteellisiin tarkoituksiin soveltuva lähdejulkaisu Tammisaaren kaupungin tuomiokirjasta vuosilta 1678-1695. Väitöskirjan myötä päättyy Tammisaaren raastuvanoikeuden 1600-luvun tuomiokirjojen toimitustyö Turun hovioikeuden perustamisesta 1623 Tammisaaren kämnerinoikeuden perustamiseen 1695. Vuosina 1913 ja 1924 julkaistu Tammisaaren kaupungin tuomiokirja 1623-1675 on nykyään saatavilla myös sähköisessä muodossa. Nyt julkaistavasta käsikirjoituksesta ei ole aiemmin ollut olemassa tieteelliset kriteerit täyttävää lähdejulkaisua. Kyseessä on ns. renovoitu eli puhtaaksikirjoitettu tuomiokirja, jota säilytetään Kansallisarkistossa. Alkuperäiset konseptituomiokirjat ovat kadonneet. Kaksiosaisen väitöskirjan ensimmäinen osa sisältää oikeusfilologisen tutkimuksen käsikirjoituksesta, sen synnystä ja kirjureista. Toinen osa sisältää filologisen lähdejulkaisun, kommentaarit sekä henkilö-, paikannimi-, asia- ja oikeusjuttuhakemistot. Kirjurianalyysi osoittaa, että tuomiokirjan kirjoitti 11 pääkättä ja kaksi sivukättä, joista viisi voidaan tunnistaa. Tammisaaren viralliset kaupunginkirjurit kirjoittivat harvoin puhtaaksi tuomiokirjoja; tämä mekaaninen työvaihe on jäänyt apulaisille. Tuomiokirjaan tehtiin myöhemmin merkintöjä myös maistraatissa ja hovioikeudessa.
Väitöskirja on ensimmäinen filologinen lähdejulkaisu, joka esitetään tohtorinväitöskirjana suomalaisen nordistiikan historiassa. Suomessa historiallisia käsikirjoituksia on lisäksi tutkittu ja julkaistu harvoin filologisesti. Monet lähdejulkaisut ovat metodisesti ja teoreettisesti vanhentuneita eivätkä täytä modernin filologian asettamia kansainvälisiä vaatimuksia.
käyntiä 24.10.2006 alkaen