FM Jaakko Hakulisen vuorovaikutteisen teknologian alaan kuuluva väitöskirja

Software Tutoring in Speech User Interfaces (Yksityisopettaja opettamassa puhekäyttöliittymien käyttöä)

tarkastetaan 8.12.2006 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on Associate professor, Ph.D. Lars Bo Larsen (Aalborg University). Kustoksena toimii professori Kari-Jouko Räihä.

***

Jaakko Hakulinen on syntynyt Joensuussa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Joensuun yliopistossa. Hän on työskennellyt tutkijana Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella vuodesta 1998 lähtien.

Hakulisen väitöskirja ilmestyy Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen sarjassa, Dissertations in Interactive Technology, Number 6, Tampereen yliopisto, Tampere 2006. ISBN 951-44-6746-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 581, Tampereen yliopisto 2006. ISBN 951-44-6802-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jaakko Hakulinen, puh. (03) 3551 8558, jaakko.hakulinen@cs.uta.fi, http://www.cs.uta.fi/~jh/

LEHDISTÖTIEDOTE

Ihmisen ja tietokoneen välinen kommunikaatio on nykyään mahdollista myös puheen avulla. Tällaisia järjestelmiä kutsutaan puhekäyttöliittymiksi. Yleisimpiä kaupallisia puhekäyttöliittymiä ovat puhelinpohjaiset palvelut, esimerkiksi juna-aikataulut. Ensimmäiset tällaiset järjestelmät ovat käytössä myös Suomessa.

Puheen ymmärtäminen tietokoneella on haastava ongelma ja rajoittaa puhekäyttöliittymiä, koska ymmärrys toimii riittävän luotettavasti vain rajatun kokoisilla sanastoilla, eikä puheen ja keskustelun tyyli voi myöskään olla yhtä vapaa kuin ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Johtuen edellämainituista teknisistä rajoituksista, puhekäyttöliittymää käyttävän ihmisen tulee oppia järjestelmän rajoitukset. Yksinkertaisissa järjestelmissä tarvittava opastus voidaan upottaa itse puhekäyttöliittymään niin, että kone ohjaa keskustelua sopivilla kysymyksillä ja vihjeillä. Jos tällainen järjestelmä on onnistuneesti suunniteltu, käyttäjä vastaa luontevasti sen ymmärtämällä kielellä. Monimutkaisemmissa järjestelmissä tarvittavan opastuksen sisällyttäminen järjestelmän puheenvuoroihin on vaikeaa, koska pitkien ohjeiden esittäminen puheella on hidasta ja niiden muistaminen vaikeaa. Tällöin opastus tulee tarjota erillään itse käyttöliittymästä, esimerkiksi ohjekirjan muodossa. Tunnettu tosiasia kuitenkin on, että ohjekirjoja ei mielellään lueta.

Tässä tutkimuksessa on kehitetty erilaisia ohjelmia, jotka opastavat uusia käyttäjiä puhekäyttöliittymän käyttöönotossa. Tällainen ohjelmallinen tuutori- tai yksityisopettaja opastus voidaan toteuttaa puheella niin, että käyttäjän ja järjestelmän lisäksi keskusteluun osallistuu käytön alussa opastajahahmo, joka neuvoo käyttäjää tarpeen mukaan. Opastus voidaan myös joissain tapauksissa tarjota käyttäen tekstiä ja kuvia, jolloin puheen ominaisuudet eivät ole rajoitteita.

Opastusten suunnittelua on työssä lähestytty käyttäjien näkökulmasta toteuttamalla opastuksia olemassa oleviin järjestelmiin ja testaamalla ratkaisuja käyttäjien kanssa. Sekä puhepohjaisia että grafiikkaa käyttäviä opastuksia on kehitetty vaiheittain käyttäjiltä kerättyjen kommenttien ja kokemusten perusteella. Molempia opastustyyppejä on myös vertailtu perinteisiin tekstipohjaisiin ohjeisiin. Käyttäjätesteissä opastajat pystyivät opettamaan vuorovaikutuksen tyylin paremmin kuin tekstipohjaiset ohjemateriaalit, ja käyttäjien opetteluvaihe sisälsi vähemmän erilaisia ongelmia opastajan ohjauksessa.

Puhekäyttöliittymät tarjoavat uudenlaisen tavan ihmisen ja teknologian vuorovaikutukseen. Puhe on käyttökelpoinen monissa tilanteissa, joissa perinteiset käyttöliittymät ovat ongelmallisia. Tutkimuksen tulosten perusteella opastajapohjainen lähestymistapa auttaa käyttäjiä omaksumaan tämän uuden vuorovaikutuksen helposti ja nopeasti.

 

käyntiä 16.11.2006 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto