YTM Anna Rastaan sosiaaliantropologian alaan kuuluva väitöskirja

Rasismi lasten ja nuorten arjessa. Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi (Racism in the everyday life of children and young people. Transnational roots and multicultural Finland in the making)

tarkastetaan 15.6.2007 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Liisa Malkki (Stanfordin yliopisto). Kustoksena toimii professori Ulla Vuorela.

***

Anna Rastas on syntynyt Helsingissä ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella tutkijana, tuntiopettajana ja vs. yliassistenttina sekä vuodesta 2005 lähtien sosiaaliantropologian vs. yliassistenttina.

Rastaan väitöskirja ilmestyy Tampere University Pressin kustantamana ja se on myös Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseuran julkaisu. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 78, Tampere 2007. ISBN 978-951-44-6946-6. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 624, Tampereen yliopisto 2007. ISBN 978-951-44-6964-0, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Anna Rastas, puh. (03) 3551 6561 , 040-7691 552, anna.rastas@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Väitöstutkimukseni käsittelee rasismia Suomessa, erityisesti lasten ja nuorten arjessa. Tutkimuksen päätulos on etnografinen kuvaus rasismin erilaisista ilmenemismuodoista. Tarkastelu ajoittuu pääasiassa 1990-2000 luvuille, aikaan jolloin suomalaisesta yhteiskunnasta on alettu puhua monikulttuuristuvana yhteiskuntana. Tämä usean vuoden kenttätyön tuloksena syntynyt tutkimus osoittaa, että rasismia kohtaavat maahanmuuttajien ohella myös Suomessa suomalaisiksi kasvaneet ihmiset. Asemaansa ja identiteettiään suomalaisina joutuu pohtimaan esimerkiksi tutkimukseni kohdejoukko: lapset ja nuoret, joiden toinen vanhempi on (alun perin) jostain muualta kuin Suomesta sekä ulkomailta adoptoidut. Tutkimuksessani määrittelen heidät suomalaisiksi, joilla on transnationaalit juuret, eli siteitä paitsi Suomeen myös muihin valtioihin ja kansoihin. Tällaisten henkilöiden osuus väestöstä kasvaa jatkuvasti.

Analysoin tutkimuksessani niin arkisia kohtaamisia ja yksilöiden kokemuksia kuin rasismia suomalaisessa kulttuurissa. Työ valottaa sitä, miten ahtaat suomalaisuuden määritelmät sekä ympäristön tavat suhtautua muihin kansoihin ja kulttuureihin rakentavat joidenkin erilaisuutta. Avoimen rasismin - kiusaamisen, syrjinnän ja jopa väkivallan ­ lisäksi rasismilla on lasten ja nuorten arjessa muitakin ilmenemismuotoja ja seurauksia. Lasten ja nuorten identiteettien rakentumisprosesseissa vaikuttavat paitsi henkilökohtaiset rasismin kokemukset myös tieto ympäröivässä kulttuurissa vaikuttavasta rasismista.

Tutkimus paneutuu myös lasten ja nuorten mahdollisuuksiin käsitellä erilaisuuden ja rasismin kokemuksiaan, joista aikuiset, niin vanhemmat kuin esimerkiksi opettajat, ovat usein hyvin tietämättömiä. Aikuiset eivät myöskään aina osaa auttaa ja tukea rasismia kohdanneita lapsia. Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsevat tavat puhua rasismista eivät nekään kannusta omista rasismin kokemuksista puhumiseen. Lasten mahdollisuudet vastustaa itseensä kohdistuvaa rasismia, kohtasivatpa he sitä sitten muiden lasten tai aikuisten taholta, näyttäytyvät tutkimukseni valossa hyvin vähäisiltä. Teos puhuu siksi aikuisten vastuusta. Se antaa välineitä vanhemmille ja kasvatustyön ammattilaisille rasismin tunnistamiseen ja rasismia kohdanneiden lasten ja nuorten tukemiseen. Se on suunnattu myös muille rasismin kysymyksistä, tutkimuksesta ja vastustamisesta kiinnostuneille.

Tutkimukseni keskeisintä aineistoa ovat lasten ja nuorten (n= 23) sekä vanhempien (n=26) haastattelut. Haastatteluaineiston lisäksi olen kirjannut muistiin vuosina 2000 - 2007 kohdejoukkoon kuuluvien ihmisten kanssa käymiäni keskusteluja sekä havaintojani erilaisissa lasten ja nuorten toimintaympäristöissä. Sillä lasten ja nuorten joukolla, jota tutkimukseni kuvaa, on siteitä yhteensä kymmeniin eri maihin Suomen ulkopuolelle. Kohdejoukon heterogeenisyys on tehnyt mahdolliseksi tarkastella sitä, millaisia mielikuvia eri maihin ja kansoihin liitetään, ja sitä miten nämä vaikuttavat ihmisten rasismin kokemuksiin ja heidän mahdollisuuksiinsa torjua rasismia. Olen analysoinut rasismin kokemuksia ja niiden jäsentämistä myös suhteessa informanttieni ikään ja sukupuoleen. Suomalaisessa kulttuurissa vaikuttavaa rasismia tarkastellessani osana aineistoa ovat olleet erilaiset mediatekstit, lasten kulttuurituotteet ja muut dokumentit.

Väitöstutkimukseni koostuu nyt julkaistavasta yhteenvedosta sekä kuudesta aiemmin julkaistusta artikkelista. Artikkelit on julkaistu myös verkossa väitöstutkimuksen sähköisen version yhteydessä ja niihin pääsee sivun 7 artikkelilistan kautta.

 

käyntiä 29.5.2007 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto