KTL Kaisa Kotakorven kansantaloustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Essays on taxation and regulation (Esseitä verotuksesta ja sääntelystä)

tarkastetaan 9.11.2007 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Vidar Christiansen (Oslon yliopisto). Kustoksena toimii professori Matti Tuomala.

***

Kaisa Kotakorpi on syntynyt Kangasalalla ja hän on suorittanut kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt tutkijana Tampereen yliopiston taloustieteiden laitoksella vuodesta 2003 lähtien.

Kotakorven väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1269, Tampere University Press, Tampere 2007. ISBN 978-951-44-7119-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 663, Tampereen yliopisto 2007. ISBN 978-951-44-7120-9, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Kaisa Kotakorpi, puh. 03-35516050 / 050-3272038 , kaisa.kotakorpi@uta.fi, http://www.uta.fi/alfa/tutkijaverkosto/kotakorpi_kaisa.htm

LEHDISTÖTIEDOTE

Tutkimuksen ensimmäinen osa koostuu kolmesta esseestä, joissa käsitellään haitallisten hyödykkeiden verotusta. Haitallisilla hyödykkeillä tarkoitetaan tutkimuksessa hyödykkeitä, joiden kulutuksella on negatiivisia vaikutuksia kuluttajan hyvinvointiin tulevaisuudessa - esimerkkejä ovat epäterveellinen ruoka, alkoholi ja tupakka. Jos kuluttajat eivät ota riittävästi huomioon tulevaisuudessa koituvia haittoja, he kuluttavat oman hyvinvointinsa kannalta liikaa tällaisia hyödykkeitä. Verotuksella voi tällöin olla kulutusvalintoja korjaava vaikutus.

Tutkimuksessa tarkastellaan haitallisten hyödykkeiden verotusta teoreettisten mallien avulla kolmesta näkökulmasta. Ensin tarkastellaan, millaiset hyvinvointivaikutukset verotuksella on eri väestöryhmissä, kun otetaan huomioon sekä verotuksen tulonjako- että terveysvaikutukset. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan arvioida esimerkiksi ajankohtaista keskustelua elintarvikeveron alentamisesta. Toisen esseen näkökulma on poliittinen: Esseessä pohditaan, onko esimerkiksi riittävän korkeille alkoholi- ja tupakkaveroille mahdollista saada poliittista kannatusta. Kolmas essee tuo tarkasteluun kansainvälisen ulottuvuuden: Esseessä käsitellään sitä, miten kansainvälinen verokilpailu heikentää mahdollisuuksia alentaa esimerkiksi alkoholin kulutusta korkean verotuksen avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella minimivero on kansainvälistä veroharmonisointia parempi keino vähentää verokilpailun haittoja.

Ensimmäisessä esseessä tarkastellaan haitallisten hyödykkeiden verotuksen hyvinvointivaikutusten jakautumista. Tutkimuksen kohteena olevat hyödykkeet ovat tyypillisesti sellaisia, joihin pienituloiset henkilöt käyttävät suuremman osan tuloistaan kuin suurituloiset. Näiden hyödykkeiden korkean verotuksen onkin katsottu vahingoittavan erityisesti pienituloisia; elintarvikeverotus on tästä hyvä esimerkki. Kun huomioidaan myös verotuksen terveysvaikutukset, arvio verotuksen vaikutuksesta eri tuloryhmien hyvinvointiin saattaa kuitenkin muuttua. On todennäköistä, että pienituloisten kysyntä reagoi veromuutoksiin enemmän kuin suurituloisten. Mikäli näin on, haitallisten hyödykkeiden korkean verotuksen myönteiset terveysvaikutukset olisivat suurimpia juuri pienituloisille. Esimerkiksi elintarvikkeiden verokohtelua mietittäessä saattaakin olla järkevää porrastaa verotusta elintarvikkeiden terveysvaikutusten perusteella.

Toisessa esseessä tarkastellaan tilannetta, jossa haitallisten hyödykkeiden kulutus aiheuttaa ongelmia vain osalle kuluttajista, kun taas osa kuluttajista ottaa täysimääräisesti huomioon kulutuksen haitat. Haitallisten hyödykkeiden korkeasta verotuksesta on hyötyä nimenomaan ongelmakäyttäjille, mikäli verotus auttaa heitä vähentämään kulutustaan; muiden kulutusvalintoja korkea verotus rajoittaa turhaan. Esseessä osoitetaan, että riittävän korkeiden verojen on vaikea saada poliittista kannatusta, koska muut äänestäjät eivät ota huomioon ongelmakuluttajille koituvia hyötyjä. Myös verotulojen keräämiseen liittyvät motiivit voivat johtaa liian alhaiseen verotukseen: Jotkin hyödykkeet ovat niin haitallisia, että olisi järkevää asettaa verojen taso niin korkeaksi, että kulutus olisi hyvin vähäistä. Tällöin kuitenkin myös verotulot olisivat hyvin pienet.

Kolmannessa esseessä tarkastellaan verokilpailun vaikutusta haitallisten hyödykkeiden, kuten alkoholin verotukseen. Esimerkiksi Euroopan Unionissa kuluttajat voivat vapaasti ostaa kotimaassa korkeasti verotettua tuotetta ulkomailta. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan verotuksen terveysvaikutuksia ei kuitenkaan tällöinkään pitäisi sivuuttaa: Kotimaan korkean verotuksen vaikutus ulkomailta tuodun alkoholin määrään on pienempi kuin vähennys kotimaasta ostetun alkoholin määrässä. Verotuksella voidaan siis vähentää kulutuksen haittoja verokilpailusta huolimatta.

Verokilpailun aiheuttamia ongelmia voidaan korjata koordinoimalla verojen tasoa esimerkiksi Euroopan Unionin jäsenmaiden kesken. Tutkimuksen tulosten perusteella on kuitenkin parempi asettaa haitallisille hyödykkeille riittävän korkea minimivero, kuin pyrkiä pelkästään verojen harmonisointiin. Veroharmonisointi poistaisi kuluttajien kannustimet ostaa haitallisia hyödykkeitä ulkomailta, mutta ei välttämättä poistaisi liian alhaisen verotuksen ja korkeiden terveyshaittojen tuomia ongelmia.

Tutkimuksen toinen osa koostuu yhdestä itsenäisestä esseestä, jossa tarkastellaan teoreettisen mallin avulla sääntelyn vaikutuksia investointikannustimiin ja kilpailuun telekommunikaatiomarkkinoilla. Markkinoita sääntelevä viranomainen voi velvoittaa televerkkoyrityksen vuokraamaan verkkokapasiteettia muille operaattoreille, jotta telepalveluiden markkinoille syntyisi kilpailua vaikka televerkko pysyisikin monopolina. Tutkimuksen tulosten perusteella sääntely kuitenkin heikentää verkkoyrityksen kannustimia tehdä verkon laatua ja palvelujen kysyntää parantavia investointeja. Mikäli investoinnit hyödyttäisivät kilpailijoita enemmän kuin verkkoyritystä itseään, sääntely voi jopa johtaa kilpailijoiden aseman huononemiseen, vaikka sen alkuperäinen tarkoitus on edistää kilpailua.

 

käyntiä 29.10.2007 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto