THM Arja Kosken sosiaali- ja terveyspolitiikan alaan kuuluva väitöskirja
Työn eetoksena hyvä elämä tehostetun palveluasumisen yksikössä - Uutta moniammatillista työyhteisöä rakentamassa (Good life as the Ethos of Work in a Supported Housing Unit: constructing communality in a new multiprofessional work setting)
tarkastetaan 7.12.2007 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.
Vastaväittäjänä on emeritaprofessori Marita Paunonen-Ilmonen. Kustoksena toimii professori Juhani Lehto.
***
Arja Koski on syntynyt Hyvinkäällä ja hän on suorittanut terveydenhuollon maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Arja Koski toimii Diakonia-ammattikorkeakoulussa lehtorina sekä työnohjaajana ja työyhteisökouluttajana eri organisaatioissa.
Kosken väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1251, Tampere University Press, Tampere 2007. ISBN 978-951-44-7053-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 644, Tampereen yliopisto 2007. ISBN 978-951-44-7054-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.
Lisätietoja: Arja Koski, puh. 040 869 6016, arja.koski@diak.fi
LEHDISTÖTIEDOTE
Tutkimuksen kohteena oli uuden moniammatillisen työryhmän rakentuminen tehostetun palveluasumisen yksikössä, joka perustettiin vuonna 2000. Uudessa työssään aloittaneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset saivat tehtäväkseen auttaa, tukea ja hoitaa hiv-positiivisia ihmisiä, jotka eivät selviytyneet kotona, eivätkä tarvinneet erikoissairaanhoitoa. Asukkaiksi valikoituivat myös päihde- ja mielenterveysongelmaisia asunnottomia sekä katkaisuhoitoa tarvitsevia liikunta-, aisti- tai kehitysvammaisia ihmisiä. Asukkaita yhdisti oma kokemus köyhyydestä, syrjäytymisestä, sairaudesta tai huono-osaisuudesta ja sitä kautta leimautumisesta yhteiskunnassa.
Mielenkiinto tässä tutkimuksessa kohdistui uuden moniammatillisen työryhmän 2-vuotisessa prosessissa siihen, mitä tapahtui, miten ja miksi? Työryhmä tarkasteli omaa toimintaansa, tehtäväänsä sekä työn ja työyhteisön rakenteita säännöllisesti toistuvissa yhteisöllisissä työnohjauksissa ja kehittämispäivissä tutkijan toimiessa osallistuvana havainnoijana. Aineiston analyysissä käytettiin vuorovaikutukseen kohdistuvaa diskurssianalyysiä ja tutkimusprosessin aikana syntynyttä kirjallista materiaalia tarkasteltiin suhteessa työnohjauksessa merkittäviksi tulkittuihin työyhteisön uutta luoviin hetkiin.
Työryhmä hahmotti yhteistä perustehtäväänsä reflektoimalla omia kokemuksiaan ja työtunteitaan, jolloin yhteiset arvot, perustehtävä, tietäminen ja vastuu sekä mahdollistava johtaminen tulivat näkyviksi. Tutkimuksessa nousi selkeästi esiin, että uuden moniammatillisen työyhteisön rakentumisprosessissa on keskeisenä kuunteleminen, tässä ja nyt -tieto sekä jatkuva toiminnan rajojen etsiminen ja niiden tunnistaminen, minkä avulla työryhmän jäsenillä on mahdollista löytää omaa johtajuuttaan. Tutkimusprosessin aikana työryhmä oppi oppimaan toisiltaan ja asukkailta. Työnohjaustilanteissa erityisesti asukastyöhön liittyvät työtunteet tulivat näkyviksi työryhmän moniäänisessä vuorovaikutuksessa. Yhteisyys työryhmässä rakentui arvostuksen ja hyväksymisen, luottamuksen ja turvallisuuden, suostumisen, onnistumisten, tietämisen, vastuun ja päätöksenteon, yhdessä tekemisen, rajojen etsimisen ja luopumisen kautta.
Tutkimus osoitti, että uusi moniammatillinen työryhmä tehostetun palveluasumisen yksikössä tarvitsee ajan ja paikan työtunteiden käsittelyyn työnohjauksessa ja sovitut työyhteisön foorumit, joiden toteutumisesta yksikön esimies on vastuussa. Pelkkä uuden tiedon tuominen työryhmään ei riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan aikaa kokemusten reflektointiin oppimisen ja moniammatillisen toiminnan mahdollistamiseksi. Asukkaat tarvitsevat hoivaa, kuntouttavaa ohjausta ja sairaanhoitoa, minkä vuoksi työryhmän jäsenten ammatillisen osaamisen tarkastelu työryhmässä suhteessa perustehtävään on välttämätöntä työryhmän yhteisyyden kehittymisen kannalta.
Työnohjaus on tutkimuksen perusteella tärkeä jakamisen ja oppimisen foorumi sekä työyhteisöä tavoitteellisesti kehittävää toimintaa esimiesten sitoutuessa siihen. Reflektoivan työskentelyn opetteleminen ja sitä kautta dialogisuus työnohjauksissa tukee työryhmää ja auttaa jaksamaan haastavassa asukastyössä ja työryhmätyössä jatkuvassa muutoksessa. Työnohjauksessa myös johtajuus rakentuu ja tulee näkyväksi työryhmässä. Jaetut merkitykset työstä rakentavat työryhmän yhteistä ymmärrystä siitä, mikä on työssä tavoiteltava hyvä - työn eetos.
käyntiä 23.11.2007 alkaen