TtM Sari Fröjdin sosiaalipsykiatrian alaan kuuluva väitöskirja

Mental Health in Middle Adolescence. Associations of Family Factors with Diverse Maladjustment Outcomes (Perhetekijät ja mielenterveys nuoruusiässä)

tarkastetaan 25.1.2008 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Juha Veijola (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Matti Joukamaa.

***

Sari Fröjd on syntynyt Mikkelissä ja hän on suorittanut terveystieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt Tampereen yliopistossa vuodesta 2004 lähtien tutkijana sekä yliassistenttina vuodesta 2007 lähtien.

Fröjdin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1279, Tampere University Press, Tampere 2008. ISBN 978-951-44-7146-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 675, Tampereen yliopisto 2008. ISBN 978-951-44-7147-6, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Sari Fröjd, puh. (03) 3551 6791, sari.frojd@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Perhetekijät ja mielenterveys nuoruusiässä

Kehityspsykologisten teorioiden mukaan keskinuoruusiässä suhde vanhempiin muuttuu ristiriitaisemmaksi ja nuoren tärkeimpiin kehitystehtäviin kuuluu vähitellen irtautua vanhemmistaan suunnaten voimakkaimmat tunteensa ja tuen tarpeensa ikäisiinsä henkilöihin. Epidemiologisista tutkimuksista tiedetään, että masennus ja humalajuominen lisääntyvät varsin dramaattisesti keskinuoruudesta (14­17-vuotiaasta) alkaen. Lisäksi varsin vahvaa näyttöä alkaa olla siitä, että aikuisiän mielenterveysongelmat ovat usein alkaneet jo nuoruusiässä. Alle puolet nuoruusikäisistä hakee ammattiapua mielenterveyden ongelmiin.

Psykiatrian alalla on tavallista tutkia potilasaineistoja. Kuntien ja valtion päättäjät sekä perusterveydenhuollon toimijat tarvitsevat kuitenkin tietoa tavallisten suomalaisnuorten elämästä. Siksi tässä tutkimuksessa käytettiin kahden kyselytutkimuksen, Kouluterveyskyselyn (yhteensä 17643 14-16-vuotiasta vastaajaa) ja Nuorten Mielenterveys ­ kohorttitutkimuksen (yhteensä 3809 15-16-vuotiasta ja 2070 17-18-vuotiasta vastaajaa), aineistoja. Niiden avulla tutkittiin erilaisten perheeseen liittyvien tekijöiden yhteyksiä erityyppisiin mielenterveysongelmien oireisiin. Lisäksi tutkittiin sitä, vaikuttaako nuoren käsitys siitä, ovatko vanhemmat huolissaan hänen mielenterveydestään siihen, hakeeko hän apua masennukseen. Tutkitut perhetekijät liittyivät perherakenteeseen, perheen talousvaikeuksiin, vanhempien kasvatustapoihin sekä vanhemmille sattuviin elämäntapahtumiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, toimivatko perhetekijät samalla tavoin riskitekijöinä niin tytöille kuin pojillekin.

Kävi ilmi, että esimerkiksi perherakenne, vanhempien harjoittaman valvonnan puute, nuoren kokemat talousvaikeudet perheessä, perheenjäsenen vakava sairaus ja perheenjäsenen joutuminen tekemisiin lain kanssa olivat yhteydessä nuorten masennukseen ja tiheään humalajuomiseen. Valvonnan puute oli yhteydessä monenlaisiin oireisiin niin tytöillä kuin pojillakin. Koetut talousvaikeudet olivat erityisen voimakkaassa yhteydessä tyttöjen oireiluun. Äiti näyttäytyi varsin merkittävänä tekijänä vielä 17-18-vuotiaan nuoren avunhakemisprosessissa: äidin huolet muutoksista nuoren mielialassa tai käyttäytymisessä olivat yhteydessä ammattiavun hakemiseen masennukseen. Yhteys säilyi, vaikka muiden nuorelle läheisten ihmisten huolet, nuoren kokema masennusoireilu, nuoren kokema avun tarve ja vanhempien koulutustausta oli otettu huomioon.

Kaiken kaikkiaan näytti siltä, että irtautuminen vanhemmista keskinuoruuden kehitystehtävänä ei siis tarkoita sitä, että vanhemmat eivät olisi tärkeitä nuoren elämässä. Tämä olisi hyvä muistaa niin vanhempien, opettajien, terveydenhuollon ammattilaisten kuin lainlaatijoidenkin. Vanhemmat on kutsuttava mukaan nuoren ongelmia ratkottaessa. Vanhemmuutta on tuettava myös silloin, kun nuori sitä kehityksellisistä lähtökohdistaan vastustaa. Toisaalta vanhempien ongelmia hoitavien tahojen tulisi ottaa selvää myös perheen nuoren tilanteesta.

 

käyntiä 7.1.2008 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto