FM Jarmo Peltolan Suomen historian alaan kuuluva väitöskirja

Lama, pula ja työttömyys, Tamperelaisperheiden toimeentulo 1928-1938, 1930-luvun lama teollisuuskaupungissa II (Depression, Shortage and Unemployment, The Livelihood of Tampere Families in 1928-1938, The Depression of the 1930s in the Industrial City II)

tarkastetaan 15.3.2008 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on emeritus professori Jorma Kalela (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Pertti Haapala.

***

Jarmo Peltola on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston historiatieteen ja filosofian laitoksella.

Peltolan väitöskirja ilmestyy Tampere University Pressin kustantamana, Tampere 2008. ISBN 978-951-44-7232-9. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 707, Tampereen yliopisto 2008. ISBN 978-951-44-7267-1, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jarmo Peltola, puh. 03-3551 6536, 050-3278842, jarmo.peltola@uta.fi, http://www.uta.fi/laitokset/historia/sivut/esittelyt/peltola.htm

LEHDISTÖTIEDOTE

Jarmo Peltolan mukaan 1930-luvun lama merkitsi ennen kaikkea työttömyyttä, työajan lyhennyksiä ja palkan alennuksia. Lama oli vaikutuksiltaan ja seurauksiltaan merkittävämpi ja pitkäaikaisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. 1920-luvun lopulla alkanut lama ulottui monessa perheessä pitkälle 1930-luvun jälkimmäiselle puoliskolle. Kokemuksena se asettuu työläissuvuissa vuosien 1917—1918 ja vuosien 1939—1944 rinnalle ja väliin. Maailmalla 1930-luvun lamana tunnettua ilmiötä kutsuttiin Suomessa yleisesti pula-ajaksi. Toisin kuin pula-aikoina yleensä nyt kaupoissa oli kyllä tavaroita, mutta kaikilla ei ollut niihin varaa.

Tamperelaisperheiden toimeentuloon laman aikana keskittyvä tutkimus perustuu laajoihin ihmisten elämää ja kulutusta makrotasolla kuvanneisiin tilastoaineistoihin. Tutkimusta varten on tamperelaisten työssäkäynnistä, työttömyydestä, tuloista, avioitumisesta ja lapsien hankkimisesta rakennettu tietokantoja, joiden pohjalta on rakennettu pieniä mikrohistoriallisia kertomuksia tamperelaisten perheiden elämästä laman aikana. Työväestöön kohdistuneen laman suhteuttamiseksi on työläisperheiden rinnalle otettu muihin yhteiskuntaluokkiin kuuluneita perheitä. Vaikka tilastot ja tietokannat ovat perhetarinoiden myötä muuttaneet muotoaan määrällisestä laadulliseksi, on lamakuvaa lisäksi täydellistetty ja monipuolistettu kirjallisuuden, muistelmien ja sanomalehtiaineiston avulla.

Laman aikana työn puutteesta kärsineet perheet olivat epävakaiden työmarkkinoiden armoilla. Sosiaaliturva oli vähäistä. Välillä työttömät pääsivät työttömyys- eli varatöihin, välillä he joutuivat turvautumaan köyhäinhoitoon, joka piti maksaa takaisin parempien aikojen koittaessa. Ajoittain työttömät söivät soppaa työväentalolla. Monet perheet selvisivät pahimman yli tehtaissa työskennelleiden nuorten tuloilla. Avioliittojen solmimista ja lasten hankkimista lykättiin laman aikana. Jos joissakin perheissä lama liitti lapset ja toimeentulovaikeuksista kärsineet vanhemmat tiukemmin yhteen, niin oli myös perheitä, joissa lama osaltaan johti perheiden hajoamiseen.

Vaikka naiset säilyttivät miehiä todennäköisemmin työpaikkansa, putosivat naisten lähtökohtaisesti heikot palkat tekstiilitehtaissa niin alas, että heidän asemansa vertautui työttömiin sekatyömiehiin. Heikon taloudellisen tilanteen vuoksi jotkut toimeentulovaikeuksissa olleet joutuivat turvautumaan laittomiin keinoihin, kuten prostituutioon ja varasteluun.

 

käyntiä 29.2.2008 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto