FM Jaana Rengon lääketieteellisen biokemian alaan kuuluva väitöskirja

Bacterial DNA Signatures in Arterial Inflammation (Bakteerien DNA valtimotulehduksessa)

tarkastetaan 29.3.2008 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Mirja Puolakkainen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Seppo Nikkari.

***

Jaana Renko on syntynyt Kauhavalla ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Oulun yliopistossa. Hän työskentelee assistenttina Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksella, lääketieteellisen biokemian yksikössä.

Rengon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1297, Tampere University Press, Tampere 2008. ISBN 978-951-44-7248-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 700, Tampereen yliopisto 2008. ISBN 978-951-44-7249-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Jaana Renko, puh. 03-3551 7316, jaana.renko@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi on monien tekijöiden aiheuttama vuosikymmenien aikana kehittyvä krooninen tauti, jolle on ominaista kolesterolin kertyminen valtimon seinämään, paikallisten kohoumien eli ateroomaplakkien muodostuminen ja valtimon ontelon kaventuminen. Sen kliinisesti merkittävimmät ilmenemismuodot ovat sepelvaltimotauti ja aivoverenkierron sairaudet, jotka voivat johtaa akuutteihin komplikaatioihin kuten sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen.

Ateroomaplakissa vallitsee krooninen tulehdus, jolla on huomattava vaikutus aterooman kasvumekanismeissa ja repeämisessä. Repeämälle alttiissa plakeissa on ohut sidekudoskatto ja usein paljon tulehdussoluja, jotka erittävät sidekudoskattoa heikentäviä matriksin metalloproteinaaseja (MMP). Tulehduksella on tärkeä rooli ateroskleroosin kehityksessä ja on ilmeistä, että bakteerit osallistuvat tulehduksen syntyyn. Ateroskleroosiin liittyvistä bakteereista tunnetuimpia ovat keuhkoklamydia ja hammasinfektioita aiheuttavat bakteerit.

Väitöskirjatyössä selvitettiin broad-range 16S rDNA polymeraasiketjureaktion (PCR) avulla, löytyykö bakteerien DNA:ta ihmisten valtimonäytteistä. Menetelmä perustuu sellaisten alukkeiden käyttöön, jotka tunnistavat bakteerien evoluutiossa hyvin säilyneitä alueita ribosomaalista RNA:ta koodaavasta kromosomaalisesta geenialueesta. Näiden hyvin säilyneiden alueiden välissä on vaihtelevia alueita, joiden avulla voidaan selvittää bakteerien sukulaisuussuhteita. Tutkimuksen kohteena olivat sepelvaltimo-, aortta- ja ohimovaltimonäytteet. Työssä kehitettiin myös vääriä positiivisia löydöksiä poissulkeva analyysi. Lisäksi tutkimuksessa mitattiin seerumin MMP-9:n pitoisuutta ja muita tulehdustekijöitä sellaisilta sepelvaltimotautipotilailta, jotka olivat sairastaneet sydäninfarktin.

Tutkituista ateroskleroottisista valtimonäytteistä löydettiin lukuisten eri bakteerien DNA:ta. Löydökset tukevat esitettyä teoriaa siitä, että ihmisen elinaikanaan sairastamien infektioiden kokonaismäärä lisää ateroskleroosin riskiä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin seerumin MMP-9 pitoisuuden olevan koholla sydäninfarktin sairastaneilla potilailla verrattuna kontrolleihin. Tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että valtimon seinämän tulehdus ­ ja mahdollisesti myös bakteeri-infektiot ­ ovat yhteydessä ateroskleroosin kehitykseen.

 

käyntiä 10.3.2008 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto