LL Kai Lehtimäen neurologian alaan kuuluva väitöskirja

Seizures and Cytokines: Experimental and Clinical Studies (Sytokiinien vapautuminen epileptisten kohtausten jälkeen kokeellisessa ja ihmisen epilepsiassa)

tarkastetaan 31.5.2008 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 1:n auditoriossa, Biokatu 6, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Annamaria Vezzani (Mario Negri Instituutti, Milano, Italia). Kustoksena toimii professori Irina Elovaara.

***

Kai Lehtimäki on syntynyt Kokkolassa ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän toimii neurokirurgian erikoistuvana lääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa.

Lehtimäen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1307, Tampere University Press, Tampere 2008. ISBN 978-951-44-7294-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 715, Tampereen yliopisto 2008. ISBN 978-951-44-7295-4, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Kai Lehtimäki, puh. 050-412 3594, k.lehtimaki@elisanet.fi, kai.lehtimaki@pshp.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Sytokiinit ovat peptidirakenteisia välittäjäaineita, jotka tunnetaan parhaiten niiden tulehdusreaktiota säätelevistä vaikutuksista. Sytokiineillä on myös merkitystä hermoston normaalissa toiminnassa kuten esimerkiksi oppimisessa. Sytokiinejä vapautuu hermostossa myöskin useisiin sairaustiloihin liittyen: aivohalvauksessa, aivovammassa, sekä erilaisten tulehduksellisten sairauksien yhteydessä. Sytokiinejä on tunnistettu useita satoja.

Myös epileptiseen sarjakohtaukseen on osoitettu koe-eläinmalleissa liittyvän sytokiinien ilmentymisen lisääntyminen ja vapautuminen lähinnä hermoston tukisoluista. Ilmentymisen ja vapautumisen on katsottu liittyvän toisaalta hermoston sähköiseen purkaukseen ja toisaalta sen seurauksena syntyvään hermokudostuhoon.

Tässä väitöskirjassa on tutkittu erityisesti Interleukiini-6 (IL-6) perheen sytokiinien ja sytokiinireseptorien ilmentymistä tai vapautumista selkäydinnesteeseen tai verenkiertoon erilaisten kohtausten jälkeen potilailla ja toisaalta koe-eläinmalleissa. Osoitimme, että IL-6:n ja leukemiaa estävän tekijän (LIF) ilmentyminen lisääntyi aivojen limbisen järjestelmän alueella epileptisen sarjakohtauksen jälkeen kainihappo-mallissa rotalla, samoin IL-6 sytokiinien reseptorien ilmentyminen lisääntyi erityisesti hippokampuksen alueella. Selvitimme lisäksi IL-6:n merkitystä kohtausalttiuteen pentyleenitetrazoli-mallissa (PTZ) rotalla, ja totesimme että intranasaalisesti annosteltu IL-6 lisäsi kohtausherkkyyttä ja kohtauksen kestoa merkittävästi.

Tutkimuksen toisena tavoitteena oli selvittää, tapahtuuko kokeellisesti todennettua sytokiinien vapautumista epileptisen kohtauksen saaneilla potilailla. Tutkimuksessa todettiin että erityisesti IL-6 pitoisuudet kohosivat merkittävästi sekä aivo-selkäydinnesteessä sekä veressä äkillisen epileptisen kohtauksen jälkeen. Lisäksi havaittiin, että IL-6 pitoisuudet olivat korkeammat erityisesti pitkittyneisiin kohtauksiin liittyen. Lisäksi havaitsimme video-eeg tutkimuksen perusteella, että sytokiinien IL-6 ja interleukiini-1 reseptoriantagonisti (IL-1ra) pitoisuudet ovat kohonneet muutaman tunnin kuluttua kohtauksessa palaten normaalitasolle vuorokauden kuluessa. IL-6 pitoisuudet olivat korkeammat yleistyneen kohtauksen jälkeen verrattuna paikallisalkuiseen kohtaukseen. Viimeisessä osatyössä tutkimme sytokiinien pitoisuuksia vaikeaa masennusta sairastavilla potilailla sähköhoidon jälkeen. Sähköhoidon jälkeen IL-6 ja interleukiini-1beta (IL-1beta) pitoisuudet olivat kohonneet veressä ensimmäisten tuntien aikana sähköhoidon jälkeen palaten lähtötasolle vuorokauden kuluessa, muistuttaen spontaania yleistynyttä epileptistä kohtausta. Lisäksi havaitsimme, että IL-6 pitoisuudet olivat verrannollisia sähköhoidossa käytetyn virran annoksen suuruuteen.

Tämä väitöskirja osoittaa, että kohtauksiin liittyy sytokiinijärjestelmän aktivoituminen sekä koe-eläinolosuhteissa että ihmisillä. IL-6 ja mahdollisesti muutkin sytokiinit säätelevät lisäksi hermoston kohtausalttiutta. Lisäksi havaitsimme, että yksittäisten kohtausten jälkeen IL-6 pitoisuudet olivat verrannollisia kohtauksen voimakkuuteen tai sähköhoidossa käytettyyn virran annokseen viitaten siihen, että IL-6 ja mahdollisesti muutkin sytokiinit vapautuvat hermoston sähköisen purkauksen seurauksena.

 

käyntiä 8.5.2008 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto