FL Kari Suoniemen etnomusikologian alaan kuuluva väitöskirja
Havaintokyky, musikaalisuus ja musiikinkuuntelukokemukset (An empirical investigation of emotional intensity linked to perception abilities, interest in music, age, gender and musical style preferences)
tarkastetaan 24.5.2008 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.
Vastaväittäjänä on professori Kimmo Lehtonen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Timo Leisiö.
***
Kari Suoniemi on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut filosofian lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.
Suoniemen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1268, Tampere University Press, Tampere 2008. ISBN 978-951-44-7107-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 661, Tampereen yliopisto 2008. ISBN 978-951-44-7108-7, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.
Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.
Lisätietoja: Kari Suoniemi, puh. 040 596 1441, email. karit.suoniemi@luukku.com
LEHDISTÖTIEDOTE
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää päivittäisten musiikinkuuntelukokemusten tunnevoimakkuuden yhteyttä musikaalisuuteen (havaintokykyyn), musiikin aktiiviseen harrastamiseen, sukupuoleen, ikään ja musiikin eri tyylien kuuntelumieltymyksiin.
Musikaalisuuden ja tunnekokemusten välistä tutkimusta on tehty erittäin vähän. Tutkimusta varten testattiin 391 henkilöä, jotka jakautuivat suurimmaksi osaksi rapin, jazzin, rock/popin, teknon, klassisen, iskelmämusiikin ja hengellisen musiikin kuuntelijoiksi. Tulokset osoittivat, että musiikin perusrakenteeseen kohdistuva havaintotarkkuus liittyy merkitsevästi useiden tunnekokemuksien voimakkuuteen, kuten esimerkiksi ilon, surun, mielenkiinnon ja kauneuden kokemuksiin.
Tuloksen perusteella voidaan olettaa, että heikko musiikin rakenteen havaintokyky on yksi tekijä, joka voi heikentää musiikinkuuntelun tunneintensiteettiä. Musiikin harrastus vähentää stressiä ja masennusta, parantaa kaverisuhteita sekä vahvistaa itsetuntoa ja sosiaalisuutta. Sukupuolten välillä kuuntelukokemuksien tunne-erot olivat systemaattisia. Naiset kokivat miehiä voimakkaammin rauhoittavia mielihyvää lisääviä tunnekokemuksia, kuten iloa, rakkautta, kauneutta, turvallisuutta ja lohdutusta. Miehet puolestaan kokivat naisia voimakkaammin kiihottavia, ristiriitaa herättäviä tunnekokemuksia, kuten aggressiota, hämmästystä ja pelkoa. Erityisesti naiset hyötyvät sosiaalisten ja psykofyysisten assosiaatiotunteiden, kuten stressiä lievittävien, masennusta parantavien ja kipua lievittävien, kuuntelukokemuksien tunnevaikutuksista. Nuorten tunnekokemukset olivat yleensä aikuisten vastaavia kuuntelukokemuksia matalampia. Syyksi ehdotettiin esimerkiksi tunneassosiaatioiden hitaasti kehittyvää luonetta, musiikin eri tyylien rakenteellisia eroja ja koulujärjestelmän liiallista keskittymistä tietoaineisiin.
Musiikinkuuntelussa koetaan musiikintyylistä riippumatta paljon tunnekokemuksia, kuten iloa, surua, mielenkiintoa, hauskuutta ja rakkautta. Rapin ja teknon kuuntelijat kokivat poikkeuksellisesti seksuaalisuuden ja aggression muita ryhmiä voimakkaammin.
käyntiä 9.5.2008 alkaen