FM Ville Lähteen filosofian alaan kuuluva väitöskirja

Rousseau's Rhetoric of 'Nature' (Rousseaun 'luonnon' retoriikka)

tarkastetaan 27.9.2008 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa B1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Róbert Haraldsson (Islannin yliopisto). Kustoksena toimii professori Leila Haaparanta.

***

Ville Lähde on syntynyt Nurmossa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt tutkijana Tampereen yliopiston Historiatieteen ja filosofian laitoksella, jossa hän kirjoittaa suomenkielistä ympäristöfilosofista teosta Koneen säätiön apurahalla. Lähde toimii myös filosofisen aikakauslehden niin & näin toimittajana.

Lähteen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1344, Tampere University Press, Tampere 2008. ISBN 978-951-44-7438-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 759, Tampereen yliopisto 2008. ISBN 978-951-44-7439-2, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Ville Lähde, puh. +358 40 7776 772, Ville.V.Lahde@uta.fi,
http://www.uta.fi/laitokset/historia/filosofia/henkilokunta/lahde.php

LEHDISTÖTIEDOTE

’Luonto’ lienee kulttuurimme ongelmallisimpia ja monimutkaisimpia sanoja. Sen merkitys vaihtelee niin arkisessa kuin erityisalojenkin käytössä, mutta toisaalta tietyt hallitsevat merkitykset luovat sanaan liittyviä oletuksia. Usein ’luonto’ ymmärretäänkin ei-inhimilliseksi ympäristöksi. Silti sanan merkitys voi samassa tilanteessa muuntua ohjaten koko keskustelua uuteen suuntaan. Merkitysten kirjavuus ja toisaalta itse sanan keskeinen kulttuurinen asema antavat mahdollisuuden käyttää merkityksen muutoksia hyväksi.

Tällaiset ’luonnon’ merkityksen ongelmat ilmenevät mitä moninaisemmissa ajankohtaisissa keskusteluissa esimerkiksi geeniteknologiasta, ihmistoiminnan selittämisestä, seksuaalisuudesta tai ilmastonmuutoksesta. Ilmiöiden luonnollisuus ja luonnottomuus ovat arkisia määrittelykamppailujen kenttiä. ’Luonnon’ ongelma onkin väistämättä kytkeytynyt kysymyksiin arvoista, normeista ja vallasta. Tämän tutkimuksen päätarkoitus on kehittää ja koetella työkaluja, joiden avulla ’luonnon’ moninaisia merkityksiä ja niiden käyttöä voisi ymmärtää.

Ajankohtaiset keskustelut ja niihin liittyvät odotukset ovat kuitenkin meitä niin lähellä, että merkitysten muutoksia on vaikea havaita. Siksi tämä tutkimus lähestyy asiaa historiallisen esimerkin kautta. Tutkimuskohde on Jean-Jacques Rousseaun teos "Tutkielma ihmisten välisen eriarvoisuuden alkuperästä ja perusteista" (Discours sur l’Origine et les Fondements de l’Inégalité parmi les Hommes, 1755). Teos on filosofian, antropologian, poliittisen historian ja monien muiden alojen klassikko. ’Luonto’ on varmasti Rousseaun tärkein filosofinen termi, ja sen merkityksestä tässä teoksessa on kiistelty vuosikymmenten ajan. Tämän tutkimuksen kannalta olennaista on se, että Rousseau pyrki teoksen avulla kritisoimaan edeltäviä ja aikansa filosofeja ja oman aikansa yhteiskuntia. Tutkimuksessa tarkastellaankin ’luonnon’ retoriikkaa sekä Rousseaun filosofiassa että myöhemmässä kommentaarikirjallisuudessa.

Ville Lähde korostaa uudenlaisessa tulkinnassaan, että ’luonnon’ merkityksen muutokset olivat Rousseaun filosofian olennainen piirre. Hän tarkastelee teosta neljän eri filosofisen motiivin valossa ja osoittaa havainnollisesti, miten ’luonnon’ merkityksen muutokset ja jopa näennäiset ristiriitaisuudet, jotka ovat hämmentäneet Rousseau-tutkijoita, ovat ymmärrettävissä filosofisten motiivien muutoksen kautta. Rousseaun teoksen sisältämä kuvitteellinen historiallinen kertomus on kirjallinen väline, jonka avulla Rousseau 1) kritisoi toisia filosofeja, 2) kritisoi aikansa kaupungistuvaa yhteiskuntaa, 3) pohtii ihmisyyden luonnetta ja 4) rakentaa omaa poliittista filosofiaansa.

Tämä tulkinta osoittaa, miten Rousseau pystyi merkitysten muutosten avulla haastamaan luutuneita tapoja keskustella ihmisluonnosta, yhteiskuntien oikeutuksesta tai eriarvoisuuden luonteesta. Rousseau tapauksen tutkiminen auttaa meitä paitsi ymmärtämään ongelmallisia nykykeskusteluita, se myös opettaa, että käsitteellisen yhtenäisyyden haastaminen voi raivata tietä kohti uudenlaista ajattelua.

 

käyntiä 11.9.2008 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto