LL Velipekka Suomisen kirurgian/verisuonikirurgian alaan kuuluva väitöskirja

Clinical Features and Consequences of Peripheral Arterial Disease in Old Age (Krooniseen alaraajaiskemiaan liittyvät kliiniset löydökset ja seuraamukset vanhuksilla)

tarkastetaan 24.10.2008 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen K-rakennuksen pienessä luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Mikael Railo (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Teuvo Tammela.

***

Velipekka Suominen on syntynyt Raisiossa ja hän on suorittanut verisuonikirurgian erikoislääkärin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt verisuonikirurgian erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuodesta 2006 lähtien.

Suomisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1351, Tampere University Press, Tampere 2008. ISBN 978-951-44-7453-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 767, Tampereen yliopisto 2008. ISBN 978-951-44-7454-5, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Velipekka Suominen, puh. 050 375 1908, velipekka.suominen@pshp.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ja kuvata alaraajojen pitkäaikaiseen valtimoverenkiertohäiriöön (krooninen alaraajaiskemia) liittyviä ilmiöitä, joihin on toistaiseksi kiinnitetty vähän huomiota. Erityisesti haluttiin selvittää kroonisen alaraajaiskemian osuutta tasapainonhallinnan heikkenemisessä vanhuksilla. Lisäksi tutkittiin kroonisen alaraajaiskemian yleisyyttä ja piirteitä 90 – vuotta täyttäneillä henkilöillä sekä selvitettiin kohonneen nilkka – olkavarsipaineindeksin (ABI) merkitystä kroonisen alaraajaiskemian diagnostiikassa.

Kroonisen alaraajaiskemian ja tasapainonhallinnan välistä yhteyttä tutkittiin kahden laajan väestön terveyttä ja toimintakykyä selvittävän tutkimuksen (Ikivihreät – tutkimus, Terveys 2000 – tutkimus) tasapainomittausten tuloksia analysoimalla. Molemmissa tutkimuksissa tasapainomittaukset tehtiin voimalevyllä kehon huojuntaa mittaavissa tasapainotesteissä. Tulokset niin poikkileikkaus – kuin pitkittäistutkimuksessakin viittaavat siihen, että krooniseen alaraajaiskemiaan liittyy merkittävää tasapainonhallinnan heikkenemistä.

Kroonisen alaraajaiskemian yleisyyttä 90 – vuotta täyttäneillä vanhuksilla selvitettiin vuonna 1914 syntyneiden jyväskyläläisten keskuudessa (Ikivihreät seuruututkimus 2004). Kroonisen alaraajaiskemian yleisyys oli 22 %. Sairaus ilmeni pääasiassa oireettomana. Lisäksi noin kolmanneksella tutkituista todettiin koholla oleva ABI. Tutkittavat, joilla oli matala (<0.9) tai korkea (>1.4) ABI ilmoittivat keskimääräistä enemmän vaikeuksia liikkumisessa verrattuna henkilöihin, joilla oli normaali ABI. Tulokset eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Poikkeavaan ABI – arvoon liittyi sen sijaan merkittävästi kohonnut riski kuolla vuoden kuluessa mittaustilanteesta.

Kohonneen ABI: n yleisyys verisuonikirurgin vastaanotolle (TAYS 2002 – 2006) lähetettyjen potilaiden keskuudessa oli 8.4 % ja varvaspainemittauksella tai varjoainekuvauksella varmistetun kroonisen alaraajaiskemian vallitsevuus tässä alaryhmässä oli noin 70 %. Krooninen alaraajaiskemia oli yleisempää tupakoitsijoilla sekä potilailla, jotka sairastivat kroonista munuaisten vajaatoimintaa tai sepelvaltimotautia.

Kroonisen alaraajaiskemian ja tasapainonhallinnan välistä yhteyttä on tutkittu riittämättömästi. Mahdollisella syy – seuraussuhteen toteamisella olisi merkitystä varhaiskuntoutuksen ja ohjauksen kannalta, sillä tasapainonhallinnalla on keskeinen rooli riittävän liikunta- ja toimintakyvyn takaajana. Kroonista alaraajaiskemiaa sairastavat potilaat ovat yleensä oireettomia, ts. heillä ei ole katkokävelyoiretta tai viitteitä kriittisestä iskemiasta (leposärky haavauma, kuolio). Diagnoosin kannalta oleellista onkin alaraajojen valtimoverenpaineen mittaus ja nilkka – olkavarsipaineindeksin (ankle – brachial systolic pressure index, ABI) määrittäminen. ABI≤0.90 pidetään yleisesti alaraajaiskemian diagnostisena rajana. Kohonneen paineindeksin (ABI>1.4) kliinisestä merkityksestä on vähän tietoa. Viimeaikaiset tutkimustulokset viittaavat kuitenkin siihen, että kohonneeseen paineindeksiin liittyy lähes yhtä merkittävä kuolemanriski kuin alentuneeseen ABI – arvoon. Hyvin iäkkäiden (90 – vuotta täyttäneiden) sairastuvuudesta krooniseen alaraajaiskemiaan ei ole aiempia julkaisuja.

Tutkimustulokset osoittavat, että kroonisen alaraajaiskemian seurauksena kehittyy merkittävää tasapainonhallinnan heikkenemistä. Tämä tieto auttaa terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan henkilöt, joilla on kohonnut riski liikuntakyvyn huononemiselle ja tämän seurauksena laitoshoitoon siirtymiselle. Tutkimuksessa voitiin lisäksi osoittaa, että krooninen alaraajaiskemia on yleinen, joskin pääasiassa oireeton, sairaus 90 – vuotta täyttäneillä vanhuksilla. Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan pystytä tekemään luotettavia johtopäätöksiä kroonisen alaraajaiskemian ja toimintakyvyn välisestä yhteydestä hyvin iäkkäillä. Tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että ABI – mittauksessa saatuja tuloksia voisi käyttää kroonisen alaraajaiskemian diagnostiikassa perinteistä käsitystä laajemmin. Tiedolla on käytännön merkitystä erityisesti perusterveydenhuollon yksiköissä, joissa kroonisen alaraajaiskemian diagnosointi perustuu kliinisen tutkimuksen ohella nimenomaan ABI – mittaukseen.

 

käyntiä 8.10.2008 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto