KTM Hannu Simströmin kasvtustieteen (ammattikasvatus) alaan kuuluva väitöskirja

Tunneälytaidot ikäjohtamisessa. Esimiehen tunneälytaidot ja niiden tärkeys kuntahenkilöstön arvioimana (Emotional intelligence competencies in age management. The EI competencies of a superior and the importance of these competencies evaluated by the employees in the municipal sector)

tarkastetaan 18.9.2009 klo 12 Tampereen yliopiston ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskuksessa, Korkeakoulunkatu 6, Hämeenlinna.

Vastaväittäjänä on professori Marja-Liisa Manka (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Ruohotie.

***

Hannu Simström on suorittanut kauppatieteiden maisterin tutkinnon Turun kauppakorkeakoulussa. Hänellä on pankkialan asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävistä eri organisaatioissa yli 25 vuoden kokemus. Vuodesta 2005 lähtien hän on toiminut Forssan Aikuiskoulutuksessa johtamisen vastuukouluttajana.

Simströmin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1422, Tampere University Press, Tampere 2009. ISBN 978-951-44-7741-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 850, Tampereen yliopisto 2009. ISBN 978-951-44-7742-3, ISSN 1456-954X.
http://acta.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. (03) 3551 6055, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Hannu Simström, puh. 040 347 4043, hannu.simstrom@fak.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Väestön ikärakenteessa ja toimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset ovat suuri haaste yksilöille, yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Tehokkuusvaatimusten lisääntyminen, jatkuva kiire ja jatkuvan oppimisen tarve ovat tuoneet lisätaakkaa työntekoon. Julkisella sektorilla, erityisesti suuren murroksen keskellä olevalla kuntasektorilla, ovat toiminnan tehostamisen ohella ikäjohtamiseen, jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvät kehittämistarpeet nousseet näkyvästi esille. Samanaikaisesti on alettu yleisesti tunnustaa tunteiden ja tunneälyn merkitys työelämän menestys- ja voimavaratekijänä. Tunneälytaidot ovat monien tutkimusten mukaan tärkeimpiä ja myös opittavissa olevia johtamiskompetensseja, joilla on keskeinen merkitys organisaation ilmapiiriin ja toiminnan tuloksiin.

Työelämää kohtaa Suomessa suuri rakenteellinen muutos suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Erityisen voimakkaina nämä muutokset kohdistuvat kuntasektorille: kolmasosa kuntien henkilöstöstä on jäämässä eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessa. Henkilöstövoimavarojen muutoksen hallintaan, työurien pidentämiseen ja samanaikaiseen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseen tarvitaan hyvää ihmisten johtamista, erityisesti hyvää ikäjohtamista.

Ikäjohtamisella tarkoitetaan työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisjohtamisessa, työn suunnittelussa ja organisoinnissa niin, että jokainen työntekijä – ikään katsomatta – voi kokea olevansa arvokas ja saavuttaa hänelle asetetut tavoitteet. Hyvällä ikäjohtamisella vaikutetaan henkilöstön osaamiseen, yhteistyöhön, motivaatioon, työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Hyvä ikäjohtaminen kohdistuu kaikenikäisiin ja arvostaa ja hyödyntää eri-ikäisten erilaisuuden voimaa.

Hyvä ikäjohtaminen edellyttää esimiehiltä monipuolisia johtamiskompetensseja, erityisesti hyviä tunneälytaitoja. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, mitkä ovat niitä tunneälytaitoja, joiden oppimis- ja kehittämistarve on kunta-alan esimiehillä ikäjohtamisen näkökulmasta kaikkein suurin. Tutkimustulosten analysoinnissa kiinnitettiin päähuomio siihen, millaisia ovat eri ikäryhmiin kuuluvien vastaajien arviot oman esimiehensä tunneälytaidoista ja niiden tärkeydestä esimiestyössä menestymiselle.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, millainen rooli tunneälytaidoilla on hyvässä esimiestyössä ja millainen yhteys vastaajien muilla taustamuuttujilla kuin ikä (mm. sukupuoli, koulutus, kokemus, työtehtävä, toimiala) oli tunneälytaitoja koskeviin arvioihin. Tutkimusprosessin päätteeksi tarkasteltiin millaisiksi riippuvuussuhteiden verkoiksi esimiehen tunneälytaidot mallintuvat näiden käsitysten pohjalta.

Tutkimuksessa käytettiin metodologista triangulaatiota. Laajan kyselytutkimuksen kohdejoukkona oli Forssan kaupungin ja sen ympäristökuntien, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän, sekä kuntien yhteisen Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän koko henkilöstö. Kyselyyn vastasi 1290 henkilöä. Kyselylomakkeen pohjana oli Ruohotien kehittämä ja testaama johtamisen tunneälykkyyden mittausinstrumentti LCCQ. Se perustuu Golemanin, Boyatzisin ja McKeen (2002) tunneälymalliin ja sisältää kahdeksantoista tunneälyn johtamiskompetenssia ja niiden kuvausta.

Lomakekyselyn esitutkimusaineistona käytettiin eri toimialoja ja organisaatioita edustavien kuntaesimiesten teemakirjoitelmia (N = 38), joissa kirjoittajat pohtivat hyvän esimiehen ominaisuuksia. Tunneälytaidot osoittautuivat näissä kirjoitelmissa esimiehen tärkeimmiksi kompetensseiksi: kolme neljäsosaa kaikista hyvän esimiehen kuvauksista liittyi tunneälyn kompetensseihin. Tutkimuksen tulos on samansuuntainen monien kansainvälisten tutkimusten kanssa.

Vuodesta toiseen on ihmisten johtamisen todettu olevan suomalaisen yrityskulttuurin suurin haaste. Työpaikkojen huonon ilmapiirin nähdään johtuvan ennen kaikkea esimies- ja johtamistaitojen puutteesta. Suurimmat haasteet kunta-alan henkilöstön johtamisessa kohdistuvat tämänkin tutkimuksen mukaan ihmissuhdejohtamisen taitoihin. Ryhmä- ja yhteistyötaito, taito hallita konflikteja ja kannustavuus arvioitiin lomakekyselyssä oman esimiehen selvästi heikoimmiksi tunneälytaidoiksi ja myös tärkeimmiksi tunneälyn kompetensseiksi esimiestyössä menestymiselle.

Eri-ikäisillä on erilaisia arvoja ja erilaista osaamista ja johtamisodotukset voivat vaihdella työelämän eri vaiheissa. Eri ikäryhmien näkemykset hyvässä johtamisessa ja esimiestyössä tarvittavista tunneälytaidoista olivat kuitenkin tässä tutkimuksessa lähellä toisiaan. Nämä arviot koskivat sekä oman esimiehen tunneälytaitoja että tunneälytaitojen tärkeyttä yleensäkin esimiestyössä.

Neljän eri ikäryhmän vastauksista nousi kehittämisen kannalta avainkompetensseiksi kahdeksan tunneälytaitoa: itsetietoisuuden alueella hyvä itsetuntemus, oman toiminnan johtamisessa itsekontrolli ja läpinäkyvyys, sosiaalisen tietoisuuden alueella empaattisuus ja ihmissuhdejohtamisessa kannustavuus, kyky kehittää toisia, taito hallita konflikteja sekä ryhmä- ja yhteistyötaito. Näihin kompetensseihin kohdistuu kuntaesimiehillä suurin oppimis- ja kehittämistarve ja ne kuuluvat kaikissa ikäryhmissä esimiehen tärkeimmiksi arvioituihin tunneälytaitoihin.

Esimiehen ja alaisen välisessä vuorovaikutuksessa vaihtelevat erilaiset tilanteet ja kontekstit. Johtajan ja esimiehen on otettava huomioon ihmisten erilaisuus ja yksilöllisyys ja pystyttävä muuttamaan käyttäytymistään joustavasti. Tässä tutkimuksessa määriteltyjen tunneälyn avainkompetenssien kehittäminen tukee hyvän ikäjohtamisen lähiesimiestyötä ja parantaa kuntaesimiesten valmiuksia käyttää johtamisessa erilaisia, erityisesti hyvää ilmapiiriä vahvistavia johtamistyylejä. Työyhteisön hyvä ilmapiiri vaikuttaa merkittävästi henkilöstön jaksamiseen ja motivaatioon sekä työurien pidentämiseen, mikä on ikäjohtamisen suurin yhteiskunnallinen haaste.

Bayesilainen riippuvuussuhdemallinnus tuotti kunta-alan henkilöstön vastauksista kaksi verkkomallia, jotka lisäävät ymmärrystä tunneälytaitojen välisistä riippuvuus- ja vaikutussuhteista. Molemmat mallit ovat yhtenäisiä ja liittävät Golemanin ym. (2002) tunneälymallin kaikki kahdeksantoista johtamiskompetenssia vahvoilla sidoksilla toisiinsa.

Tässä tutkimuksessa on keskitytty hyvässä johtamisessa ja esimiestyössä, etenkin hyvässä ikäjohtamisessa, tarvittaviin johtamiskompetensseihin. Muutosten onnistunutta läpivientiä voidaan kuntaorganisaatioissa kuitenkin tukea kehittämällä esimiestaitojen rinnalla samanaikaisesti alaisten työyhteisötaitoja. Alaistaitojen kehittäminen on syytä sisällyttää myös ikäjohtamisen kokonaisvaltaisiin kehittämisohjelmiin. Ikäjohtamisen tavoitteet voidaan saavuttaa, jos työyhteisön kaikki jäsenet ymmärtävät ja hyväksyvät eri-ikäisyyden ja erilaisuuden merkityksen, jakavat ja yhdistävät osaamistaan ja toimivat yhteisten arvojen ja pelisääntöjen mukaisesti.

Tämän tutkimuksen laajempi merkitys on siinä, että se tuo omalta osaltaan uutta, kaivattua tietoa tunneälyn johtamiskompetensseja ja ikäjohtamista koskevaan tutkimukseen. Se myös selventää osittain kiistanalaisia ja jopa väärin ymmärrettyjä tunneälyn, tunneälytaitojen ja ikäjohtamisen käsitteitä.

 

käyntiä 13.8.2009 alkaen

Väitökset    Tampereen yliopiston kirjasto   Tampereen yliopisto