LL Anitta Vilppulan sisätautiopin alaan kuuluva väitöskirja

Coeliac disease in the elderly population
(Keliakia ikääntyvässä väestössä)

tarkastetaan 21.11.2014 klo 12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin M-rakennuksen pienessä luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Claes Hallert (Linköpingin yliopisto, Ruotsi). Kustoksena toimii professori Katri Kaukinen.

Etsi ja löydä keliakia myös ikääntyviltä


Vehnän, rukiin ja ohran aiheuttamaa suoliston imeytymishäiriötä, keliakiaa, ei ole aiemmin juurikaan tutkittu ikääntyvässä väestössä.

Väitöskirjatutkimus selvitti keliakian esiintyvyyttä, ilmaantuvuutta, oireita ja gluteenittoman ruokavaliohoidon hyötyä yli 50 -vuotiailla väestöpohjaisessa tutkimusaineistossa. Tutkimusaineistona oli Ikihyvä Päijät-Häme aineisto, yhteensä 2815 henkilöä, iältään 52-74 vuotta. Tutkimuksessa etsittiin henkilöitä, joilla oli ennestään keliakia tiedossa tai todettiin keliakiavasta-aineet kohonneiksi. Vasta-aineseulonta toteutettiin kahdesti kolmen vuoden välein. Vasta-ainepositiivisiltä otettiin ohutsuolikoepala diagnoosin varmistamiseksi. Väitöstutkimuksessa osoitettiin, että keliakiaa esiintyy enemmän ikääntyvässä kuin nuoremmassa aikuisväestössä, ja että se voi puhjeta myös iäkkäänä. Esiintyvyys oli korkea, yhteensä 2,13% sairasti keliakiaa, ja kolmen vuoden seurantajakson aikana esiintyvyys nousi 2,34%:iin. Keliakian vuosittainen ilmaantuvuus tässä aineistossa oli 75/100 000. Keliakian toteamishetkellä kolmasosalla potilaista oli keliakialle tyypilliset oireet, kolmasosalla vähäisiä vatsaoireita ja kolmasosa oli oireettomia. Keliakiaan liitetty autoimmuunisairaus oli 20%:lla ja alentunut luustontiheys 39%:lla. Myöntyvyys dieettihoitoon oli hyvä. Seulomalla löydetyistä 35:stä potilaasta 32 aloitti gluteenittoman ruokavalion. Heillä oli ennen ruokavaliohoitoa piilevä raudanpuute, ja keskimääräiset vitamiini arvot olivat matalia. Gluteeniton dieetti korjasi piilevän raudanpuutteen ja nosti merkittävästi vitamiini B12, D25 ja foolihappoarvoja sekä paransi luuntiheyttä. Vatsaoireet helpottuivat ja elämänlaatu pysyi ennallaan kahden vuoden seurannassa.
 
Jälkikäteen tarkastellen todettiin, että valtaosalla seulomalla löydetyistä keliakiapotilaista oli keliakiaan liitetty sairaus, oire tai löydös, josta keliakiaa olisi voinut epäillä. Tällaisia tekijöitä olivat ensimmäisen asteen sukulaisuus, autoimmuunisairaudet, osteopenia tai osteoporoosi, vähä-energisen murtuman saaneet, anemiasta tai vitamiinin puutteista tai lievistä vatsaoireista kärsivät henkilöt. Tutkimalla näissä riskiryhmissä olevilta ikääntyviltä vasta-aineet voitaisiin keliakia löytää.

Väitöskirjatutkimus osoitti, että yli 50 -vuotiaidenkin keliakian aktiivinen seulonta riskiryhmissä on suositeltavaa, sillä ikä ei suojaa keliakian puhkeamiselta, ja että myös vanhempi ikäryhmä hyötyy gluteenittomasta ruokavaliosta.
                                               ******

Anitta Vilppula on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Kuopion yliopistossa ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkärin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2011 lähtien kliinisen neurofysiologian erikoislääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Vilppulan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1990, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9620-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1477, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9621-9, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Anitta Vilppula, anitta.vilppula@phnet.fi