YTL Matti Kojon valtio-opin alaan kuuluva väitöskirja

Ydinjätepolitiikan osallistava käänne
(The public engagement turn in nuclear waste policy)

tarkastetaan 15.11.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Rauno Sairinen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Ilkka Ruostetsaari.

Äiti vai isä? Ydinjäteyhtiön vaikea suhde kansalaisyhteiskuntaan


Väitöskirjan tutkimuskohteena on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen paikanvalintaprosessi Suomessa poliittisen tyylin näkökulmasta. Väitöskirjan artikkeleissa tarkastellaan erityisesti ydinjäteyhtiö Posivan, mutta myös Eurajoen kunnan ja loppusijoitusta Kuhmoon vastustaneen Romuvaara-liikkeen toimintaa.

Ydinvoimakeskustelussa ydinjätehuolto on ollut akilleen kantapää, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että useissa maissa ydinvoimaohjelmat ovat ajautuneet vaikeuksiin. Ydinjätehuollon ongelmat kulminoituvat puolestaan pitkälti siihen, missä ja miten ydinjätteitä, ja erityisesti käytettyä ydinpolttoainetta, voidaan säilyttää.

Ydinjätehuollon yhteiskunnallisuutta ei ole aina tiedostettu, mitä on pidetty jo pitkään keskeisenä syynä ydinjätehuollon vaikeuksiin. Ydinjätepolitiikan toimeenpanijoiden toimintatavat ovat olleet liian teknologiapainotteisia ja pakottavia.

Ratkaisuksi ydinjätepolitiikan ongelmiin on esitetty toimijoiden lähestymistavan muutosta. Yleisemmällä tasolla muutosta voidaan kuvata pyrkimykseksi DAD (Decide, Announce, Defend) -lähestymistavasta MUM (Mediate, Understand, Mitigate) -lähestymistapaan.
Erilaiset lähestymistavat ovat havaittavissa Suomessakin käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen paikanvalintaprosessissa.

Osallistava käänne on jäänyt kuitenkin Suomen ydinjätepolitiikassa luonteeltaan hyvin paikalliseksi, sisällöllisesti kapeasti rajautuneeksi ja vahvasti edustukselliseen demokratiaan nojaavaksi.

Osallistavalla käänteellä tarkoitetaan poliittista ilmiötä, jossa korostetaan tiedonsaannin avoimuutta, edistetään erilaisin toimenpitein eri toimijoiden välistä vuoropuhelua, laaja-alaista osallistumista ja edustuksellisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä.

Amerikkalaisen tutkija Roger Kaspersonin kehittämän luokituksen avulla voidaan kuvata suomalaista prosessia näin:

Päätä, ilmoita ja puolusta -lähestymistapa, jossa on ominaista, että hankevastaava suorittaa paikanvalinnan, minkä jälkeen se vain pyrkii kestämään mahdollisen vastustuksen. Valinta kohdistuu tyypillisesti maaseudulle, pieneen yhteisöön, jossa on korkea työttömyysaste ja matala tulotaso. Teollisuuden Voima (TVO) toimi tämän lähestymistavan mukaisesti esimerkiksi Ikaalisissa 1980-luvun puolivälissä, kun yhtiö aloitti kallioperää koskevat tutkimukset. TVO joutui vetäytymään kunnasta.

Vapaaehtoisuuteen ja kumppanuuteen perustuvassa lähestymistavassa keskeistä on kunnan aloitteellisuus. Tällöin täytyy käsitellä riskeihin liittyviä huolia, hyvittää epäoikeudenmukaisuutta, voimaannuttaa kuntia paikanvalintaprosessissa ja osallistua neuvotteluihin laajapohjaisen paikallisen suostumuksen ja hyväksynnän saavuttamiseksi. Eurajoen kunnan ja TVO:n välinen yhteistyö syveni 1990-luvun puolivälissä, kun osapuolet allekirjoittivat yhteistyösopimuksen. Sittemmin kunta, Posiva ja TVO sopivat myös kompensaatioista. Kumppanuuden perustana on kuitenkin kunnan luottamushenkilöjohdon ja yhtiöiden välinen suhde, ei kansalaisyhteiskunnan voimaannuttaminen. Eurajoen valinta loppusijoituspaikaksi perustui vapaaehtoisuuteen siltä osin, että kunnanvaltuusto ei käyttänyt sijoituspaikkapäätöksessä ydinenergialain mukaista veto-oikeuttaan. Eurajoen Olkiluoto valittiin kuitenkin alun perin vaihtoehtoiseksi loppusijoituspaikaksi ilman että kunnalta olisi kysytty kantaa. Eurajoen kuntatalous on myös ollut vahvasti kytköksissä ydinvoimatuotantoon Olkiluodossa.

Keskustelu ydinjätepolitiikan lähestymistavoista on ajankohtainen, koska valtioneuvosto valmistelee käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamislupapäätöstä. Posiva jätti rakentamislupahakemuksen joulukuussa 2012. Lisäksi ydinvoimayhtiö Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen huollon järjestäminen on avoinna.

                                               ******

Matti Kojo on syntynyt Leppävirralla. Hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin ja yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Tällä hetkellä hän työskentelee määräaikaisena projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa.

Kojon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1987, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9604-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1474, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9605-9, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Matti Kojo, 050 428 0881, matti.kojo@uta.fi