FM Hanna Hiidenmaan kantasolu- ja kudosteknologian alaan kuuluva väitöskirja

Differentiation of human pluripotent stem cells towards functional retinal pigment epithelium for future therapeutic applications (Ihmisen erittäin monikykyisten kantasolujen erilaistaminen verkkokalvon pigmenttiepiteeliksi tulevaisuuden terapeuttisiin sovelluksiin)

tarkastetaan 12.12.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Riikka Lund (Turun yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Heli Skottman.

Ihmisen kantasolujen erilaistus verkkokalvon pigmenttiepiteeliksi

tulevaisuuden terapeuttisiin sovelluksiin


Tutkimus käsittelee ihmisen kantasolujen erilaistamista verkkokalvon pigmenttiepiteelisoluiksi (RPE–solu), näiden erilaistettujen solujen ominaisuuksia sekä menetelmien kehittämistä niiden hyödyntämiseksi terapeuttisissa sovelluksissa. Verkkokalvo on silmän valoaistiva osa, joka vastaanottaa ja muokkaa näköinformaatiota. RPE on verkkokalvon uloin osa, jolla on merkittävä rooli näkökyvyn ylläpitämisessä. Toimimaton RPE vaikuttaakin koko verkkokalvon terveyteen ja johtaa näkökyvyn heikkenemiseen tai jopa menetykseen. RPE:n toimintahäiriöstä johtuvat verkkokalvon rappeumasairaudet koskettavat joka kolmatta yli 75-vuotiasta länsimaalaista. Näihin sairauksiin ei toistaiseksi ole parantavaa hoitokeinoa. Solusiirron, jossa vaurioituneet solut korvattaisiin toimivilla soluilla, uskotaan kuitenkin olevan tulevaisuuden hoitokeino verkkokalvon sairauksiin. Lisäksi autenttista RPE:tä vastaavaa solumallia voitaisiin hyödyntää muun muassa verkkokalvon sairauksien tutkimuksessa sekä tehokkaampien lääkkeiden kehityksessä.

Ihmisen erittäin monikykyiset kantasolut (human pluripotent stem cells) ovat erityisiä soluja, joita voidaan erilaistaa laboratoriossa miksi tahansa ihmisen solutyypiksi. Näistä kantasoluista erilaistetuilla RPE-soluilla on todettu olevan useita luontaisen RPE:n ominaisuuksia, minkä vuoksi erittäin monikykyisiä kantasoluja pidetään yhtenä lupaavimmista RPE-solujen lähteistä. Ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista erilaistettujen RPE-solujen turvallisuutta ja soveltuvuutta verkkokalvon sairauksien hoitoon tutkitaankin jo ensimmäisissä kliinisissä kokeissa. Näiden solujen hyödyntäminen edellä mainituissa sovelluksissa edellyttää tehokkaampien ja turvallisempien erilaistamis- ja kasvatusmenetelmien kehittämistä, laajaa solujen karakterisointia, sekä standardisoidun menetelmän kehittämistä solusiirron mahdollistamiseksi.

Tässä väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin menetelmiä, joiden avulla voidaan edesauttaa kantasoluista erilaistettujen RPE-solujen hyödyntämistä tulevaisuuden sovelluksissa. Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin RPE-solujen erilaistamista erittäin monikykyisistä kantasoluista ja osoitettiin, että RPE-solujen erilaistaminen erittäin monikykyisistä kantasoluista voidaan tehdä ihmiselle vieraita aineita sisältämättömässä kasvatusliuoksessa, mikä on tärkeää soluhoidon turvallisuuden lisäämiseksi sekä tasalaatuisemman solutuotannon takaamiseksi. Lisääntynyt tieto erilaistamisprosessista auttaa jatkokehittämään menetelmiä RPE–solujen tuottamiseksi kliiniseen käyttöön. Solusiirtojen onnistumisen sekä toimivan epiteelimallin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että erilaistetut solut vastaavat ominaisuuksiltaan ja toiminnallisuudeltaan autenttista RPE:tä. Väitöskirjatutkimuksessa toteutettu laaja karakterisointi osoitti näillä erilaistetuilla soluilla olevan useita ihmisen luonnolliselle RPE:lle tyypillisiä ominaisuuksia ja toimintoja. Työssä todettiin, että erilaistetut solut ilmentävät lääkeaineiden kulkeutumisen kannalta merkittäviä efflux-proteiineja. Tämän lisäksi tässä väitöskirjatutkimuksessa löydettiin RPE:n kasvua tukeva biomateriaali, jota mahdollisesti voidaan hyödyntää näiden solujen siirtämisessä verkkokalvon alueelle.

Tämä tutkimus on lisännyt ymmärrystä ihmisen erittäin monikykyisten kantasolujen erilaistamisesta RPE–soluiksi, näiden solujen ominaisuuksista ja edesauttanut turvallisen ja toimivan hoitokeinon kehitystä verkkokalvon rappeumasairauksiin sekä RPE-mallin syntymistä.

                                               ******

Hanna Hiidenmaa on syntynyt Kankaanpäässä ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Hiidenmaan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2001, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9648-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1489, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9649-3, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite:
Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Hanna Hiidenmaa, Puh. 044 0 999 049, hanna.hiidenmaa@uta.fi