HM Pia Vesalan yrityksen hallinnon alaan kuuluva väitöskirja

Caught in the middle? Narrative identity construction of middle management in strategic change (Keskijohdon narratiivisen identiteetin rakentuminen strategisessa muutoksessa)

tarkastetaan 5.12.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1096, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Janne Tienari (Aalto yliopisto). Kustoksena toimii professori Arja Ropo.

Keskijohdon identiteetti organisaation strategisessa muutoksessa


Tutkimus kuvaa ja analysoi, miten keskijohdon identiteetti rakentuu organisaation strategisessa muutoksessa. Tutkimuksen aihe syntyi tutkijan omasta kiinnostuksesta pankin paikallisia konttorinjohtajia kohtaan, jotka toimivat keskellä strategisia muutoksia tutkijan omassa organisaatiossa, Sampo Pankissa osana Sampo Oyj:tä. Tässä tutkimuksessa konttorinjohtajat asemoidaan organisaation keskijohtoon kuuluviksi. Keskijohto eri aloilla ja organisaatiossa muodostaa heterogeenisen ryhmän, jonka edustajat toimivat sekä operatiivisissa että strategisissa tehtävissä sekä lisäksi ovat samaan aikaa esimiehiä ja alaisia.
 
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu useiden tieteellisten keskustelujen pohjalle: keskijohtotutkimuksen, narratiivisen eli tarinallisen identiteetin tutkimuksen ja liminaliteetin tutkimuksen osana narratiivista identiteetin rakentumista. Strateginen muutos pankkiorganisaatiossa ymmärretään tässä tutkimuksessa kontekstuaalisena tekijänä keskijohdon identiteetin rakentumisen analysoimisessa.  Tämä tutkimus perustuu sosiaalis-konstruktionistiseen orientaatioon, joka korostaa merkitysten rakentamista yhdessä sosiaalisissa prosesseissa.  Näin ollen myös identiteetin käsitetään rakentuvan vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa. Liminaliteetin käsite, joka on peräisin antropologiasta, merkitsee välitilaa vanhan ja uuden identiteetin välissä. Tämä liminaali tila voi olla joko transitionaalinen eli määräaikainen tai perpetuaalinen eli toistuvasti voimassa oleva ja lisäksi liminaliteetti voi olla tunnepitoinen.

Tutkimuksen empirian muodostaa 12 pankin konttorinjohtajien tarinoiksi muotoutunutta haastattelua. Metodologisesti apuna on käytetty uskonnollisista diskursseista peräisin olevaa kääntymystarinan käsitettä, jolla on samaan aikaan tutkittu konttorinjohtajien sitoutumista pankin strategiseen suuntaan liminaliteetin lisäksi. Lisäksi nämä narratiiviset identiteetit on analysoitu rakenteellisesti kuuluvan juonellisesti nouseviin tai laskeviin. Tutkimuksen analyysissa narratiivit jakaantuivat viiteen ryhmään niiden liminaliteetin, kääntymyksen ja rakenteen mukaan: ”kiireiset liikemiehet”, ”camel boots-johtajat”, ”kielekkeellä roikkujat”, ”seniori selviytyjät” ja ”pokerinaamat”. Jatkoanalyysin muodosti teema-analyysi, jonka avulla määrittyi seitsemän vastavoimaista teemaa, jotka viittasivat joko liminaliteettiin tai stabiliteettiin: liika kontrolli/riittävä toimintavapaus, tottelevaisuus/kapinallisuus, yksinäisyys/yhteenkuuluvuus, luottamuksen puute/luottamus, uusi osaaminen/vanha osaaminen, sukupuolen huomioimatta jättäminen/sukupuoli sensitiivisyys ja arvoristiriita/ arvojen samankaltaisuus.

Tutkimuksen tuloksilla on useita viittauksia keskijohdon narratiivisten identiteettien ja erityisesti niiden sisältämän mahdollisen liminaliteetin ymmärtämiseksi strategisen muutoksen kontekstissa. Ensimmäiseksi, narratiivinen liminaliteetti voi olla määräaikainen, toistuvasti voimassa oleva tai näiden yhdistelmä. On myös mahdollista, että identiteetin rakentumiseen muutoksessa ei sisälly kielenkäytössä viitteitä liminaliteetista. Liminaliteetti ei ole riippuvainen siitä, onko strateginen muutos rakennettu kääntymystarinana vai pois-kääntymisenä.  Toiseksi, liminaliteetin rakentumiseen vaikuttaa keskijohtajan uravaihe eli senioriteetti, sukupuoli ja paikka, joka määrittyi yhteenkuuluvuutena sekä paikkakuntaan että konttorin henkilöstöön. Kolmanneksi, siirtymäriittien puute monimutkaistaa identiteetin siirtymistä uuteen ja voi näkyä rauhattomuuden ilmaisuina narratiiveissa. Neljänneksi, vaikka liminaliteetti rakentuisikin syvänä, sujuva suhde omaan esimieheen ja kollegoihin voi vähentää liminaliteettia. Lisäksi tutkimuksella oli muita keskijohtokeskusteluun liittyviä implikaatioita, jotka liittyvät 1) keskijohdon tasapainoiluun strategisten ja operatiivisten tehtävien välillä, 2) keskijohdon haasteelliseen suhteeseen ylemmän johdon kanssa sekä 3) keskijohdon haasteelliseen asemaan organisaation ylemmän johdon ja operatiivisen johdon välissä.

                                               ******

Pia Vesala on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut Danske Bankin ja sen edeltäjien palveluksessa esimies-ja asiantuntijatehtävissä vuodesta 1999 lähtien.

Vesalan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2000, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9645-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1488, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9646-2, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Pia Vesala, Puh. 050 354 6674, pia.vesala@elisanet.fi