YTM, HM Elias Pekkolan hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Korkeakoulujen professio Suomessa - kehityskulkuja, käsitteitä ja ajankuvia (Profession of Higher Education In Finland - Development, concepts and current conditions)

tarkastetaan 2.12.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Jussi Välimaa (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Seppo Hölttä.

Korkeakoulujen professio Suomessa


Kokoomaväitöskirjassa tarkastellaan suomalaisen akateemisen profession rakennetta, määrittelyjä, johtamista sekä toimintaympäristöä. Tutkimus rakentuu kolmen tutkimusteeman varaan: i) profession määrittelyn ongelmallisuus, ii) erot akateemista työtä tekevien henkilöstöryhmien välillä sekä iii) korkeakoululaitoksen sektorierot. Väitöskirjan aineisto koostuu Muuttuva akateeminen professio -tutkimushankkeen Suomen kyselyaineistosta (N 1452), joka on otos suomalaisten korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä.

Väitöstutkimuksen havaintojen mukaan korkeakouluissa työskentelee akateemisissa tehtävissä eri statuksen omaavia henkilöstöryhmiä, joiden organisatorinen asema sekä työnkuvat poikkeavat huomattavasti toisistaan. Eri henkilöstöryhmien väliset erot palkkauksessa, työsuhteen laadussa sekä vaikutusvallassa työorganisaatiossaan ovat erityisesti yliopisto-organisaatioiden rakenteellinen piirre. Yliopisto-organisaation akateemista henkilöstöä ei tulisi nykytilassaan tarkastella yhtenäisenä joukkona, sillä eri henkilöstöryhmien työympäristöt eroavat merkittävästi toisistaan.

Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstö muodostaa yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöä yhtenäisemmän ryhmän. Ammattikorkeakoulujen henkilöstön muodollinen koulutustaso on vuosien saatossa noussut. Tästäkin huolimatta akateemisen profession ydintehtävät (tieteellisen tiedon laadunvarmistus, uusien akateemisten rekrytointi) tapahtuu edelleen yliopisto-organisaatiossa.

Korkeakoulusektoreiden urarakenteet ovat erilaisia. Erityisesti yliopistourien alkupäässä on hyvin monenlaisia työsuhteisiin ja työnkuviin liittyviä käytänteitä. Yliopistoissa ei ole tästäkään huolimatta rakennettu erilaisia uraprofiileja. Tämä näkyy urien pätkittymisenä ja joidenkin henkilöstöryhmien työn epävarmuutena.

Korkeakoulusektorit ja yliopistot eroavat selkeästi toisistaan päätöksentekokäytänteissä. Vaikka päätöksenteko on huomattavasti kollegiaalisempaa monialayliopistoissa kuin teknisissä yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa, on myös monialaisten yliopistojen johtamiskulttuuri manageriaalista. Johtamiskulttuuri ja päätöksentekorakenteet eivät siis välttämättä korreloi keskenään.

Väitöskirjatutkimus antaa aihetta jatkaa akateemisen profession tutkimusta erityisesti henkilöstövoimavarojen johtamisen näkökulmasta sekä (projekti)tutkijakunnan roolin osalta. Lähitulevaisuudessa yksi yliopistojen keskeisimmistä haasteista on ratkaista ulkopuolisen tutkimusrahoituksen turvin työskentelevän tutkijakunnan henkilöstöpoliittiset ongelmat. Haaste on suuri, sillä suomalainen akateeminen professio sekä akateemiset uramallit ovat kehittyneet vuosisatojen aikana opetustehtävän ympärille.


                                               ******

Elias Pekkola on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden sekä hallintotieteiden maisterin tutkinnot Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa.

Pekkolan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2003, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9653-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1492, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9654-7, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja:
Elias Pekkola, Puh. 040 590 7427, elias.pekkola@uta.fi