FL Anne Päivärinnan yleisen kirjallisuustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Dylan Thomas’s Poetics of Embodiment (Dylan Thomasin ruumiillisuuden poetiikkaa)

tarkastetaan 13.12.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Peter Stockwell (Nottinghamin yliopisto). Kustoksena toimii professori Pekka Tammi.

Dylan Thomasin ruumiillisuuden poetiikkaa


Väitöskirja tutkii walesilaisen Dylan Thomasin (1914–1953) tuotannossa voimakkaasti esiin piirtyvien ruumiillisten kielikuvien merkityksiä. Tavoitteena on osoittaa, että ruumiillistaminen (embodiment) on Thomasilla paitsi Raamatun luomiskertomuksen ja syntiinlankeemuksen myytteihin pohjaava teema, myös kielikuvien rakentumista määrittävä tekijä. Raamatulliset skeemat taipuvat moniin kulmiin: ihmiselämä on yhtäältä monivaiheinen matka kohti ymmärrystä, toisaalta kuolevaisuuden ja viettien leimaama murhenäytelmä. Teema kytkeytyy olennaisella tavalla tutkimuksen teoreettiseen kehykseen: kognitiivisessa metaforateoriassa (CMT) sekä yhdistelyteoriassa (blending theory) ruumiillisuudella on merkittävä rooli todellisuuden kielellistämisessä. Deskriptiivisen poetiikan hengessä teoria ja kohdetekstit asetetaan jatkuvaan dialogiin keskenään.

Väitöskirjan keskeinen käsite, käsitteellinen metafora (conceptual metaphor), määritellään skemaattiseen tietoon perustuvaksi yhdistelemisen malliksi. Toisin kuin erityisesti strukturalistisissa metaforakäsityksissä, arkikielen ja poeettisen kielen metaforien välille ei kognitiivisessa metaforateoriassa tehdä merkittävää eroa, vaan metafora on ”kognitiivisen käänteen” myötä ennen kaikkea kokemuksiamme jäsentävä ajattelun piirre. Toisaalta teorian yleisyys ja monitieteisyys tuottavat runon tulkinnassa sovellettavuuden haasteen: Thomasin monisyinen ja monesti vieraannuttamisefektiä hyödyntävä kirjoitustyyli vaatii lukijalta vankkaa kaunokirjallista kompetenssia. Keskeistä onkin metaforan hahmottaminen nimenomaan tulkintaprosessin osana.

Kognitiivisen metaforateorian ongelmakohtiin pureudutaan Thomasin teksteistä nousevien erityiskysymyksien kautta. Tällaisia kysymyksiä ovat metaforien verkostoituminen suhteessa muihin kokemuksen esittämisen keinoihin, intertekstuaalisuus osana yhdistelyprosessia, runon puhujan roolin merkitys yhdistelyssä, sekä metaforan narratiivinen funktio. Samalla kun tutkimus tarkentaa kognitiivista metaforateoriaa erityisesti runojen tulkintaan soveltuvammaksi, tarkoituksena on myös näyttää, miten ruumiillistamisen teema kokee Thomasin tuotannossa muutoksen kohti kielellisesti vähemmän tiheää mutta semanttisesti monessa mielessä ”vaikeampaa” metaforisuutta.

Kohdetekstit ovat Thomasin tuotantoa läpileikkaavista kokoomateoksista “The Collected Poems 1934–1953” (2000) ja “The Collected Stories” (1955), poislukien postuumisti julkaistu kuunnelma “Under Milk Wood” (1954).

                                               ******
Anne Päivärinta on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut filosofian lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Päivärinnan väitöskirja ilmestyy omakustanteena, Tampere 2014.
http://tampub.uta.fi.

Lisätietoja: Anne Päivärinta, Puh. 040-723 8588, anne.paivarinta@uta.fi