HM Henry Mugabin hallintotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Institutionalisation of the ‘Third Mission’ of the University: The Case of Makerere University (Yliopistojen kolmannen tehtävän institutionalisoituminen: tapaus Makereren yliopisto)

tarkastetaan 12.12.2014 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli -salissa Pinni A rakennuksessa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Damtew Teferra (Kwazulu-Natalin yliopisto, Etelä-Afrikka). Kustoksena toimii professori Seppo Hölttä.

Yliopistojen kolmannen tehtävän institutionalisoituminen: tapaus Makereren yliopisto


Afrikkalaisten yliopistojen on odotettu palvelevan ja osallistuvan yhteiskunnan kehittämiseen perustamisestaan lähtien. Kirjallisuus osoittaa, että jotkut afrikkalaisista yliopistoista tunnustavat tämän yhteiskunnallisen palvelutehtävän (kolmannen tehtävän) tärkeyden ja/tai niillä on organisatorisia rakenteita, jotka tukevat kolmatta tehtävää ja tarjoavat ympäröivälle yhteisölle suunnattuja palveluja. Tarkasteltaessa Ugandan yliopistojen missioita voidaan havaita, että opetus- ja tutkimustehtävän lisäksi yliopistot pyrkivät edistämään yhteiskunnan sosioekonomista muutosta ja kestävää kehitystä erityisesti tarjoamalla palveluja haavoittuvassa asemassa oleville, köyhille ja marginaaliryhmille.

Kolmatta tehtävää ei ole kuitenkaan kattavasti tutkittu afrikkalaisten yliopistojen kontekstissa. Kirjallisuuskatsaus osoittaa myös, ettei kolmas tehtävä ole täysin juurtunut afrikkalaisiin yliopistoihin. Siksi käsillä olevan tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella kolmannen tehtävän institutionalisoitumista Ugandan yliopistoissa.

Tutkimuksessa sovellettiin kvalitatiivista lähestymistapaa. Mukaan valittiin yksi yliopisto, Makereren yliopisto, harkinnanvaraista otantaa käyttäen. Valintaperusteena oli, että Makereren yliopisto tunnustaa avoimesti kolmannen tehtävän yliopiston ydintehtäväksi. Aineisto koottiin (1) kirjallisuuskatsausten sekä (2) avaininformanttien eli case-yliopiston yksiköiden johtajien, akateemisen ja hallinnollisen henkilöstön sekä yliopiston ulkoisten sidosryhmien edustajien puolistrukturoitujen haastatteluiden avulla. Analyysissa syvennyttiin tarkastelemaan yliopistoa kahdeksan näkökohdan valossa: missio, opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytointi -ja uralla etenemisen käytänteet, organisaatiorakenne, henkilökunnan osallistuminen ja sitoutuminen, opiskelijoiden osallistuminen, yhteisön osallistuminen, kampusjulkaisut ja kommunikaatio sekä johtaminen ja tuki.

Analyysi osoitti, että yliopisto tunnustaa kolmannen tehtävän aseman perustehtävänä, ja yliopistolla on organisatorisia rakenteita ja henkilöstö, joka koordinoi kolmanteen tehtävään liittyviä toimintoja. Yliopisto on myös integroinut joitakin kolmanteen tehtävään liittyviä toimintoja koulutusohjelmiinsa. Lisäksi kolmas tehtävä on integroitu jollakin tavoin yliopiston budjettiin, akateemisen henkilöstön tehtäviin sekä sen rekrytointi- ja uralla etenemisen käytänteisiin ja politiikkaan. Kolmas tehtävä on kuitenkin edelleen epäselvästi määritelty, heikosti arvioitu ja riittämättömästi rahoitettu. Lisäksi monet kolmanteen tehtävään liittyvät toiminnot ja hankkeet ovat pitkälti henkilösidonnaisia. Niiden toteuttamista ei tueta tai kannusta, eikä kolmannen tehtävän toteutusta dokumentoida mihinkään.

Tutkimuksen pohjalta esitetään seuraavat suositukset: yliopiston tulisi luoda ohjelmia, jotka valistavat henkilökuntaa kolmannesta tehtävästä, allokoida lisää rahoitusta ja luoda kolmannen tehtävän toteutusta tukevia kannustimia, uudistaa henkilöstön arvioinnin ja uralla etenemisen politiikka ja käytänteet kolmannen tehtävän osalta sekä lisäksi integroida kolmas tehtävä opetussuunnitelmaan ja luoda keskitetty yksikkö koordinoimaan kolmanteen tehtävään liittyviä toimintoja sekä tarjota kolmanteen tehtävään liittyvää informaatiota henkilökunnalle, opiskelijoille ja yliopiston ulkopuolisille yhteisöille.

Yliopiston pitäisi kuitenkin välttää luomasta siilo-järjestelmiä, jotka (1) rajaavat kolmannen tehtävän erillisiin keskuksiin, ja jotka (2) luovat vastakkainasettelun kolmannen tehtävän sekä opetus- ja tutkimustehtävän välille. Vaikka yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti relevantin tiedon tuottaminen on tärkeää yliopistolle, sen tutkimusohjelman ei tulisi myöskään keskittyä pelkästään soveltavaan tutkimukseen, vaan myös perustutkimukseen.


                                               ******

Henry Mugabi on syntynyt Ugandassa ja hän on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana Higher Education Group:ssa (HEG) Johatmiskorkeakoulussa.

Mugabin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1999, Tampere University Press, Tampere 2014. ISBN 978-951-44-9643-1, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1487, Tampere University Press 2014. ISBN 978-951-44-9644-8, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.