YTL Minna-Kaisa Järvisen sosiaalityön alaan kuuluva väitöskirja

Asiakas-työntekijäsuhde rikosseuraamusalalla. Dialoginen arviointi  tiedontuotannon tapana (Client-worker relationship in the criminal sanctions field. Dialogical evaluation as a method of knowledge creation)

tarkastetaan 9.1.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Leo Nyqvist (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Tarja Pösö.

Asiakas-työntekijäsuhde rikosseuraamusalalla


Asiakas-työntekijäsuhde on keskeinen osa rikosseuraamustyötä, kuten ylipäätään sosiaalialan työtä. Rikosseuraamuslaitoksen työntekijän tehtävä on kaksijakoinen: toisaalta työntekijä vastaa rangaistusten täytäntöönpanoon liittyvistä kysymyksistä, toisaalta työntekijä tukee asiakasta rikoksettoman elämäntavan saavuttamisessa. Rikosseuraamusalan asiakas-työntekijäsuhteita leimaa pakko – asiakas ei voi valita, tuleeko hän asiakkaaksi vai ei. Rangaistuksen suorittaminen tuo vahvoja kontrollin elementtejä – rajoitteita ja velvoitteita – asiakas-työntekijäsuhteeseen. Rikolliseen alakulttuuriin liittyy yleinen epäluottamus viranomaisia kohtaan ja vähäiset kokemukset luottamuksellisista ihmissuhteista. Nämä tekijät korostavat luottamuksellisen asiakas-työntekijäsuhteen luomisen merkitystä.

Tutkimus tuottaa syvempää ymmärrystä asiakas-työntekijäsuhteesta osana rikosseuraamustyötä. Kyseessä on suhdetta eri näkökulmista erittelevä tutkimus. Tutkimuksessa tarkastellaan sitä, millaisia erilaisia asiakas-työntekijäsuhteita voi muotoutua rikosseuraamusalalla, millaisia muutoksia asiakkaat ja työntekijät paikantavat kyseisissä asiakas-työntekijäsuhteissa ja miten he tulkitsevat suhteen merkitystä asiakkaan elämänmuutoksiin. Tutkimus rajautuu yhdyskuntaseuraamustyöhön, jossa asiakkaat suorittavat jotakin yhdyskuntaseuraamusta (ehdonalaisen vapauden valvonta, nuorten ehdollisen vankeuden valvonta, yhdyskuntapalvelu, nuorisorangaistus).

Tutkimustulosten mukaan rikosseuraamusalalla suhteet ovat moninaisia ja muuttuvia. Asiakkaat ja työntekijät tulevat erilaisilla orientaatioilla suhteeseen ja säätelevät läheisyyttä ja etäisyyttä muutostyöskentelyyn monin eri tavoin. Tutkimus osoittaa, että rikosseuraamusalalla on mahdollista yhdistää työn institutionaaliset vaatimukset ja asiakkaan yksilölliset tarpeet. Huomionarvoista on, että asiakkaan yhteistyövalmius asiakas-työntekijäsuhteessa voi kehittyä ennen hänen muutosvalmiuttaan rikoksista irrottautumiseen.

Tutkimuksessa esitetään asiakas-työntekijäsuhteen kehittymisen kannalta olennaisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa suhteeseen ja sitä kautta tukea asiakkaan rikoksista irrottautumista. Suhde voi kehittyä nopeasti käänteentekevästi tai vähitellen vahvistuen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös asiakkaan ja työntekijän tulkintoja suhteen merkityksestä asiakkaan elämänmuutoksiin. Asiakkaalle mahdollistettu tila, aika ja vapaus keskustella hänelle merkittävistä asioista ja hänen rikolliseen käyttäytymiseen liitetyn leiman, häpeän ja syyllisyyden käsittely ovat merkittäviä. Suhteellisen nopea reagointi asiakkaan akuutteihin, suunnittelua ja käytännön apua vaativiin asioihin, läheissuhteiden tukeminen ja toivon luominen ja ylläpitäminen on koettu myös merkittäviksi. Asiakas-työntekijäsuhteessa rangaistusulottuvuuden hienovarainen säätely turvaa asiakkuuden jatkumista ja asiakkaan rangaistuksen suorittamisesta saatavaa hyötyä. Muutosprosessi on usein pitkä ja sitä luonnehtivat etenemisen ja takaiskujen, toivon ja epätoivon sekä muutosvalmiuden ja epäröinnin vaihtelut. Muutosprosessin tukeminen asiakkaan vaihtuvissa tilanteissa ja tunteissa on helpompaa jatkuvuuteen perustuvassa asiakas-työntekijäsuhteessa.

Tutkimuksessa on kehitetty uudenlainen tapa tuottaa tutkimuksellista tietoa. Dialogisessa arvioinnissa asiakas, työntekijä ja tutkija yhdessä dialogisesti tutkivat ja arvioivat asiakkaan ja työntekijän suhdetta ja työskentelyprosessia. Tutkimuksen aineisto koostuu 24 dialogisesta arviointikeskustelusta, joissa on arvioitu 26 asiakas-työntekijäsuhdetta. Tutkimuksessa on sovellettu sisällön analyysin periaatteita, johon on liitetty vaikutteita monista laadullisen analyysin menetelmistä. Näin on kehitetty tapaa analysoida dialogisesti tuotettua aineistoa.

                                               ******

Minna-Kaisa Järvinen on syntynyt Anjalassa ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on työskennellyt vuodesta 2014 lähtien kehityspäällikkönä Rikosseuraamuslaitoksessa.

Järvisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2013, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9682-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1502, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9683-7, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja:
Minna-Kaisa Järvinen, Puh: 050 594 9408, minna-kaisa.jarvinen@om.fi