LL Petri Koposen lastentautiopin alaan kuuluva väitöskirja

Genetic and Viral Factors Predicting Preschool Asthma After Early-Life Bronchiolitis (Geneettiset tekijät ja virukset esikouluiän astman ennustajana varhaisvaiheen bronkioliitin jälkeen)

tarkastetaan 6.2.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Fabio Midulla (Rooman yliopisto, Italia). Kustoksena toimii professori Matti Korppi.

Esikouluiän astmaa ennustavat tekijät varhaisvaiheen

hengitystieinfektion sairastaneilla


Taustaa:

Astma on lasten yleisin krooninen sairaus. Perinteisesti kohonneeseen astmariskiin on yhdistetty joko lapsen oma allergiataipumus tai vanhempien astma ja allergiat. On kuitenkin suuri joukko lapsiastmaatikkoja, joilla astma puhkeaa ilman näitä altisteita ja useista aiemmista tutkimuksista huolimatta onkin edelleen epäselvää, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat kohonneeseen astmaherkkyyteen.

Muut kuin allergiaan liittyvät astman riskitekijät:


Bronkioliitti, pienten hengitysteiden tulehdus, on imeväisikäisten yleisin sairaalahoidon syy. Bronkioliitin sairastaneista lapsista jopa puolella on todettu astmaa seurantatutkimuksissa. Respiratory syncytial virus (RSV) on yleisin bronkioliitin aiheuttaja, mutta viime vuosina on opittu tuntemaan myös joukko muita oleellisia bronkioliitin aiheuttajaviruksia. Hengitystietulehduksen aiheuttajavirukset sekä mutaatiot synnynnäiseen puolustukseen vaikuttavissa geeneissä ovat mahdollisia ennustavia tekijöitä kohonneelle astmariskille myöhemmässä lapsuudessa bronkioliitin jälkeen.

Seurantatutkimus 2008-2010:

Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistossa, lastentautien yksikössä. Tutkimukseen otettiin 187 alle puolivuotiasta lasta, jotka olivat sairaalahoidossa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa bronkioliitin johdosta. Esikouluiän kontrollikäynneillä kerättiin kattavat tiedot mm astmaoireista, allergioista ja yksilöllisistä geenitiedoista kerättiin yhteensä 166 lapsesta.


Yhteenveto tuloksista:

Tuloksemme osoittavat, että bronkioliitin sairastaneilla lapsilla oli n. 1.5-kertainen astmariski esikouluiässä. Erityisessä astmariskissä olivat lapset, joilla bronkioliitin aiheuttajana oli jokin muu virus kuin RSV, sillä heillä astmariski oli kolminkertaisesti suurempi. Muun viruksen kuin RSV:n sairastaneet lapset ovat todennäköisesti jo syntyään herkempiä sairastumaan bronkioliitille ja varhaisvaiheen infektio puolestaan entisestään lisää astman kehittymisen todennäköisyyttä. Muina esikouluiän astmariskiin vaikuttavina tekijöinä ilmeni imeväisiän atooppinen ihottuma ja äidin astmadiagnoosi, jotka lisäsivät astmariskiä n. kolminkertaiseksi.

Lisäksi synnynnäistä puolustusta säätelevät geenit vaikuttavat olevan yhteydessä astman puhkeamiseen, mikä johtuu geneettiseen vaihteluun liittyvästä virusten tunnistamisen huonontumisesta sekä alentuneesta puolustusreaktion säätelykyvystä. Tutkimukseni genetiikan tuloksia voidaan jatkossa soveltaa erityisessä astmariskissä olevien lasten parempaan tunnistamiseen ja mahdollisesti myös aiempaa tehokkaampien ja yksilöllisempien lääkemolekyylien kehittämiseen.


                                               ******

Petri Koponen on syntynyt Torniossa ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Oulun yliopistossa. Nykyisin hän toimii Hyvinkään sairaalassa ylilääkärinä.

Koposen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2018, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9696-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1507, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9697-4, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai e-mail: kirjamyynti@juvenes.fi.

Lisätietoja: Petri Koponen, Puh. 044 706 9988, petri.koponen@hus.fi