KM Tuija Arolan kasvatustieteen (ammattikasvatus) alaan kuuluva väitöskirja

Maahanmuuttajataustaisen tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa (The individualization of graduates with an immigrant backround in competence-based qualifications)

tarkastetaan 21.3.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Johanna Lasonen (University of South Florida). Kustoksena toimii professori Petri Nokelainen.

Maahanmuuttajataustaisen tutkinnon suorittajan

henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa


Monikulttuuristuvassa Suomessa maahanmuutto ja maahanmuuttajataustaisen väestön kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ovat ajankohtaisia kysymyksiä, joita julkisuudessa ja esimerkiksi poliittisessa diskurssissa tarkastellaan kansallisena, eurooppalaisena ja globaalina haasteena. Yhtenä maahanmuuttajataustaisten aikuisten kotouttamisen keskeisenä välineenä Suomessa on koulutus, joka ensivaiheessa on kieli- ja kotoutumiskoulutusta, mutta yhä enenevässä määrin myös ammatillista koulutusta, jolloin entistä useampi ammatillinen oppilaitos ja opiskelijaryhmä on monikulttuurinen. Tällöin kyse ei ole vain maahanmuuttajataustaisen opiskelijan sopeutumisesta suomalaiseen oppimis- ja työkulttuuriin, vaan myös valtaväestöä edustavien opiskelijoiden, ammatillisten kouluttajien ja koko oppilaitosorganisaation oppimisprosessista. Koska ammatillinen koulutus yleensä sisältää työssäoppimista ja näyttötutkinnot suoritetaan pääsääntöisesti työpaikoilla, monikulttuurinen oppimisympäristö laajenee työpaikoille ja monikulttuurisen ohjauksen haasteet koskettavat myös työelämän edustajia.

KM Tuija Arolan väitöstutkimus käsittelee maahanmuuttajataustaisen tutkinnon suorittajan henkilökohtaistamista näyttötutkinnoissa. Vastausta haetaan selvittämällä, miten ammatilliset kouluttajat käytännössä huomioivat kieli- ja kulttuuritaustan henkilökohtaistamisprosessissa, miten aiemmin hankittua osaamista tunnistetaan, miten kouluttajat tukevat työssäoppimispaikkoja ja valmentavat työelämän edustajia maahanmuuttajataustaisen tutkinnon suorittajan arviointiin sekä miten paljon ohjausta tarvitaan ja mitä ohjauksen keskeiset sisällöt ovat. Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, miten 1.3.2007 voimaan tulleen henkilökohtaistamismääräyksen edellyttämät toimintatavat sekä kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen toteutuvat. Lisäksi tutkimustulokset luovat kuvaa siitä, millaista osaamista ammatilliselta kouluttajalta monikulttuurisessa oppimisympäristössä vaaditaan.

Tutkimus on toteutettu laadullisella tutkimusotteella ja tutkimusmenetelmänä on sisällönanalyysi. Perusjoukkona ovat ammatilliset kouluttajat sekä työelämän edustajat. Tutkimustulokset osoittavat, että henkilökohtaistamista sekä kieli- ja kulttuuritaustan huomioimista toteutetaan kunkin koulutusorganisaation resurssien ja kouluttajien yksilöllisten valmiuksien puitteissa henkilökohtaistamismääräyksen mukaisesti. Lisäksi voidaan päätellä, että maahanmuuttajataustaisen henkilön henkilökohtaistaminen vaatii ammatillisilta kouluttajilta tietyillä kompetenssin osa-alueilla asenteellisia, tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, jotka poikkeavat siitä, mitä pelkästään valtaväestöstä muodostuvan opiskelijaryhmän kanssa toimittaessa vaaditaan. Erityisiä haasteita ovat suomen kielen taidon arviointiin ja ammatillisen kielitaidon kehittymisen tukemiseen liittyvät teemat, monikulttuurinen pedagogiikka ja -ohjaus sekä suomalaiseen näyttötutkintojärjestelmään perehdyttäminen. Myös ohjauksen tarve on tutkimustulosten mukaan määrällisesti suurempi ja sisällöllisesti laaja-alainen; oppimisen ja ammatillisen kasvun lisäksi monet maahanmuuttajataustaiset tutkinnon suorittajat tarvitsevat ohjausta myös suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään integroitumiseen liittyvissä kysymyksissä.

Väitöstutkimus tuottaa uutta tietoa ammattikasvatukseen tieteenalana ottamalla tarkasteluun vahvasti suomalaiseen työelämään ja kulttuuriin sidonnaisen näyttötutkintojärjestelmän ja henkilökohtaistamisprosessin monikulttuurisessa kontekstissa ja osoittamalla, miten kouluttajan toiminta ja osaamisvaatimukset muuttuvat, kun maahanmuuttajataustaisten tutkinnon suorittajien määrä kasvaa. Tutkimuksen praktinen relevanssi puolestaan liittyy oppilaitosorganisaatioiden sisäisen toimintakulttuurin ja kouluttajien osaamisen kehittämiseen. Tutkimuksen johtopäätöksissä esitetään myös ammatillisten kouluttajien täydennyskoulutukseen liittyviä kehittämisehdotuksia. Lisäksi tutkimustulokset luovat kuvaa siitä, miten suomi toisena kielenä -opetusta ja ammatillista opetusta voitaisiin integroida.

                                               ******

Tuija Arola on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii kehitysjohtajana Kouvolan Aikuiskoulutuskeskuksessa.

Arolan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2032, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9737-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1521, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9738-4, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Tuija Arola, Puh. 040 849 3838, tuija.arola@kvlakk.fi