LL Juha-Matti Väänäsen nuorisopsykiatrian alaan kuuluva väitöskirja

Social phobia and depression in adolescent general population concurrent associations and 2 year follow-up (Sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus nuoruusikäisessä väestössä, ajankohtaiset yhteydet ja kahden vuoden seuranta)

tarkastetaan 17.4.2015 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Kaisa Riala (Oulun yliopisto). Kustoksena toimii professori Riittakerttu Kaltiala-Heino.

Sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen yhteys toisiinsa nuoruusiässä


Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen yhteyttä toisiinsa nuoruusikäisessä väestössä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Tampereen ja Vantaan kouluissa 15 vuoden iässä kyselylomakkeilla. Seurannassa kahden vuoden kuluttua nuoret täyttivät kyselylomakkeet uudelleen. Tutkimukseen osallistui 2070 nuorta.

Tutkimuksessa todettiin, että sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus olivat yleisiä jo 15 vuoden ikäisillä samoin kuin 17 vuoden ikäisillä nuorilla. Niiden samanaikainen esiintyminen oli yleistä. Tytöillä oirehdinta oli yleisempää kuin pojilla. Tytöillä masennus 15 vuoden iässä lisäsi samanaikaisen sosiaalisten tilanteiden pelon riskiä 17 vuoden iässä, pojilla taas sosiaalisten tilanteiden pelko 15 vuoden iässä lisäsi samanaikaisen masennuksen riskiä 17 vuoden iässä. Häiriön vaihtuminen sosiaalisten tilanteiden pelosta masennukseen seurannassa oli erittäin harvinaista, toisin päin vaihtumista tapahtui, mutta sekin oli varsin harvinaista.

Rosenbergin itsetunto kyselyyn voitiin määrittää raja-arvo osoittamaan matalaa itsetuntoa. Tämän raja-arvon mukainen matala itsetunto osoitti myös riskiä myöhempään oirehdintaan. Pojilla itsetunto oli korkeampi kuin tytöillä. Nuorilla, jotka kärsivät sosiaalisten tilanteiden pelosta ja/tai masennuksesta itsetunto oli matalampi kuin nuorilla, joilla ei näitä häiröitä ollut. Pojilla sosiaalisten tilanteiden pelko aiheutti itsetunnon laskun joka selitti myöhemmän masennusoirehdinnan. Tytöillä masennus aiheutti itsetunnon laskua, joka osittain selitti myöhempää sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Tytöt kokivat saamansa sosiaalisen tuen paremmaksi kuin pojat. Sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus vaikuttivat alentavasti kokemukseen sosiaalisesta tuesta. Matala koettu sosiaalinen tuki tärkeältä perheen ulkopuoliselta henkilöltä oli yhteydessä myöhempään masennukseen sekä pojilla että tytöillä. Tytöillä lisäksi matala koettu tuki ystäviltä oli yhteydessä myöhempään masennukseen. Matala koettu sosiaalinen tuki perheeltä ei tässä iässä ollut yhteydessä myöhempään masennukseen. Matala koettu sosiaalinen tuki mistään lähteestä ei ollut yhteydessä sosiaalisten tilanteiden pelkoon tai sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen samanaikaissarastuvuuteen.

Nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen tunnistaminen on tärkeää. Niiden samanaikaisen esiintyvyyden mahdollisuus tulee huomioida hoidettaessa nuorta. Itsetunto ja sosiaalinen tuki erityisesti kodin ulkopuolelta ovat tärkeitä teemoja nuorten tukemisessa arjessa, koulussa, harrastuksissa, samoin kuin hoitotyössä.

                                               ******

Juha-Matti Väänänen on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii apulaisylilääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian vastuualueella.

Väänäsen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2040, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9760-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1529, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9761-2, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite
: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Juha-Matti Väänänen, Puh. 050-570 6240, juha.vaananen@pshp.fi