FL Anneli Niinimäen Suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja

Moniääninen Moreeni. Referointi ja moniäänisyys Lauri Viidan Moreenissa (Reported speech and polyphony in Lauri Viita’s Moreeni)

tarkastetaan 24.4.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori emeritus Juhani Niemi (Tampereen yliopisto). Kustoksena toimii professori Anneli Pajunen.

Referointi ja moniäänisyys Lauri Viidan Moreenissa


Vuonna 1950 ilmestyneessä Lauri Viidan Moreenissa kuvataan Tampereen Pispalassa asuvan Niemisen monilapsisen perheen elämää Suomen sisällissotaa edeltävästä ajasta 1930-luvun lama-aikaan. FL Anneli Niinimäen väitöstutkimuksessa Moniääninen Moreeni tarkastellaan Viidan esikoisromaania kielitieteen keinoin.
 
Tutkimus nostaa esiin moniäänisyyden Moreenin kielen leimallisena piirteenä. Moniäänisyys tarkoittaa referoidun puheen dialogisuutta sekä muita ilmiöitä, joilla moniäänisyys tuotetaan: intertekstuaalisuutta, ironiaa, metakielisiä ilmauksia, retorisia kysymyksiä ja epäsymmetrisiä luetteloita.
 
Moreenin intertekstuaalisuus on hyvin raamattupainotteista. Pispalan rakentamista kuvataan “Luojan palikkaleikiksi korkealle moreenipenkereelle” ja talousjärjestelmä nimitetään “siksi maallisen hyvän- ja pahantiedonpuuksi, johon ei ollut lupa kajota”. Moreeni onkin yksi niistä suomalaisista romaaneista, joiden kieleen Raamattu on vaikuttanut voimakkaasti.
 
Ironia on Moreenissa runsaasti käytetty huumorin laji. Koko sisällissotaa kuvaava jakso on ironisten merkitysten värittämää kerrontaa, esimerkiksi lauseissa “Ei ollut puutetta sankareista. Ei ollut puutetta hurjista jutuista, leivästä vain oli puute.” Eri vuosikymmeninä julkaistujen sisällissotaa käsittelevien teosten joukkoon Moreeni asettuu omaleimaisena, realistisesta kuvausperinteestä poikkeavana.
 
Teoksen referointikeinojen analyysi johtaa tarkastelemaan puheen ja ajatusten referointia uusista näkökulmista. Vapaan epäsuoran esityksen tutkimustulokset vahvistavat näkemystä, että esitysmuodon rajaus vain täysin johtolauseettomiin referaatteihin jättäisi ulkopuolelle monia tapauksia, joissa sekä kertojan ääni että henkilön ääni kuuluvat jonkinasteisina. Myös rajan vetäminen kertojan puheen ja referoinnin välille on tulkinnallinen asia. Tarkka puheen rajaaminen ei olekaan Moreenin kerronnassa itsestäänselvyys, vaan sumeudella on funktionsa, kuten kertojan osuuden korostaminen.
 
Tutkimuksessa tarkastellaan Moreenin jaksottaista  kerrontaa lausetta laajemmissa merkitysyksiköissä, tekstijaksoissa. Tekstijaksoja ovat muun muassa erilaisin referointitavoin toteutetut dialogit, kertojan tai henkilöiden monologit sekä toiminnan kuvauksen jaksot. Lukija voi tiivistää jaksolle otsikkomaisen merkityksen, mikä auttaa hahmottamaan moniteemaisen teoksen merkityksiä.
 
Moreeni on kerrontatavoiltaan varsin nykyaikainen romaani. Viidalla on omat keinonsa yhdistää ulkoinen ja sisäinen näkökulma niin, että kertojan läsnäolo saa monenlaisia variaatioita. Modernismin ja ylipäätään nykyaikaisen romaanin piirteisiin kuuluvat myös kielen asettaminen itsenäiseen asemaan todellisuuteen nähden, rakenteen jaksomaisuus ja teemojen syklimäinen kuljetus. Moreeni on yksi niistä klassikkoteoksista, jotka ansaitsisivat yhä uusia lukijoita. Teoksesta olisi tärkeää ottaa uusintapainos, ettei saatavuus olisi kirjastoista ja kodeista löytyvien harvenevien kappaleiden varassa.

                                               ******

Anneli Niinimäki on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut filosofian lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Aikaisemmin hän toimi äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina.

Niinimäen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2041, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9765-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1530, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9766-7, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Anneli Niinimäki, Puh. 050 352 5450, anneli.niinimaki@gmail.com