LL Jukka T. Saarisen neurologian alaan kuuluva väitöskirja

Diagnosis and Prognosis of Hyperacute Ischemic Stroke with Computed Tomography Angiography and Perfusion Imaging (Hyperakuutin aivoinfarktin diagnostiikka ja ennuste tietokonetomografia-angio- ja perfuusiokuvantamistutkimuksilla)

tarkastetaan 14.8.2015 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen isossa luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Pekka Jäkälä (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Irina Elovaara.

Hyperakuutin aivoinfarktin diagnostiikka ja ennuste tietokonetomografia-angio-

ja perfuusiokuvantamistutkimuksilla


Suomessa yli 65-vuotiaista joka kymmenes kuolee aivoverisuonisairauksiin ja aivohalvaus on myös työikäisten merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. 2000-luvulla laskimonsisäinen liuotushoito on vakiintunut äkillisen aivoinfarktin hoitomuodoksi. Suomessa kesäkuusta 2015 lähtien on Helsingin yliopistollinen sairaala alkanut telelääketieteen avulla tarjoamaan konsultaatioapua akuutin aivoinfarktin hoidossa keskussairaaloille ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä.

Tietokonetomografia-angio- ja perfuusiokuvantamistutkimukset ovat mahdollistaneet sekä palautuvan että palautumattoman vaillinaisesta tai puuttuvasta verenvirtauksesta johtuvan aivokudoksen vaurion laajuuden arvioinnin, tukoksen sijainnin paikantamisen ja aivoverisuonten kollateraalikierron arvioinnin. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan tarkkaan tiedetty kuinka edellä mainittuja tuloksia voidaan hyödyntää arvioitaessa laskimonsisäistä liuotushoitoa saavien aivoinfarktipotilaiden kliinistä ennustetta.

Tässä väitöstutkimuksessa tarkastelimme retrospektiivisesti kahta kohorttia, joissa oli 44 ja 105 laskimonsisäisen liuotushoidon saanutta hyperakuuttia aivoinfarktipotilasta. Ensimmäisessä tutkimusasetelmassamme kävi ilmi, että aivokudoksen varhaisten iskemiamuutosten laajuuden arviointiin kehitetyn Alberta Stroke Program Early CT Score (ASPECTS)-pisteytysjärjestelmän tarkkuutta pystyttiin merkittävästi parantamaan tietokonetomografiakuvien ikkunoinnin optimoimisella tai pisteyttämällä tietokonetomografia-angiografiakuvia. Jälkimmäisissä tutkimuksissamme havaitsimme, että kolme kuukautta aivoinfarktin jälkeen omatoimisia potilaita oli kaulavaltimossa sijainneen tukoksen sairastaneiden joukossa 12%, keskimmäisen aivovaltimon M1-haaran alkuosan tukoksissa 24% ja keskimmäisen aivovaltimon M1-haaran loppuosan tukoksissa 59%. Sekä M2- että M3-haarojen tukoksissa omatoimisia potilaita oli 81%. Lisäksi kaulavaltimossa oleva tukos johti suureen perfuusiohäiriöön aivojen veritilavuuskartan perusteella tulkittuna tietokonetomografiaperfuusio-tutkimuksessa. Monimuuttuja-analyysissä sekä tukoksen sijainti että kollateraalikierto ennustivat itsenäisesti ja erittäin merkitsevästi omatoimisuutta. Hyvä kollateraalikierto nosti omatoimisuuden todennäköisyyden yhdeksänkertaiseksi. Kuitenkin tukoksen sijainti ennusti omatoimisuutta hyvää kollateraalikiertoa vahvemmin.

Vuoden 2015 alkupuoliskolla julkaistiin viisi kansainvälistä tutkimusta, joissa ensimmäistä kertaa pystyttiin osoittamaan mekaanisen tukoksenpoiston yhdistettynä laskimonsisäiseen liuotushoitoon olevan tarkkaan valikoidussa potilasjoukossa tehokkaampi hoitomuoto hyperakuutissa aivoinfarktissa kuin pelkkä laskimonsisäinen liuotushoito. Tutkimuksien potilasvalinnassa oli hyödynnetty ASPECTS-pisteytysjärjestelmää, tukoksen sijainnin ja kollateraalikierron arviointia tietokonetomografia-angiografialla sekä perfuusiohäiriön laajuuden arviointia tietokonetomografiaperfuusiotutkimuksilla. Lisää tutkimustietoa kuitenkin tarvitaan kehittyneempien kuvantamistutkimusten hyödyllisyydestä valittaessa potilaita mekaaniseen tukoksenpoistoon erityisesti jos aivoinfarktin oireiden alusta on kulunut jo yli kuusi tuntia.

                                               ******

Jukka T. Saarinen on syntynyt Kajaanissa ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Hän on toiminut neurologian ylilääkärinä Vaasan keskussairaalassa vuodesta 2013 lähtien.

Saarisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2075, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9861-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1569, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9862-6, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Jukka T. Saarinen, jukka.saarinen@vshp.fi