KM Heli Vehmaksen aikuiskasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja

Arvottomuudesta osallisuuteen - opiskelijoiden käsitykset ohjaavan koulutuksen laadusta työllistymiseen tähtäävien palvelumallien kehittämisen pohjana (Involvement Instead of Worthlessness - Students’ conceptions about career guidance training as a basis for the development of Service Models aimed at employment)

tarkastetaan 15.8.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on KT Leena Penttinen (Jyväskylän yliopisto). Kustoksena toimii professori Marita Mäkinen.

Arvottomuudesta osallisuuteen

-  työttömien ääni työllistämispalveluiden kehittämiseksi


Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2015 kesäkuussa 280 000 eli työttömyysaste oli 10 prosenttia. Työttömyyden pitkittyessä osa väestöstä on ajautumassa marginaaliin. Kuntien talous on suurien haasteiden edessä; samanaikaisesti työllistämisvastuu on siirtynyt entistä enemmän kunnille. Kunnat mm. maksavat pitkäaikaistyöttömistä isoja sakkoja Kelalle. Yhteiskuntamme tarvitsee uusia malleja tukemaan työllistymistä ja ehkäisemään syrjäytymistä.

Uusia malleja tarvitaan etenkin, kun yli 100 vuotta palvellut ohjaava koulutus päätettiin lopettaa vuonna 2012. Ohjaava koulutus oli työttömille suunnattu palvelu, jonka tavoitteena oli oman paikan löytyminen työelämässä. Koulutukset olivat muutaman kuukauden mittaisia ja sisälsivät ohjauksen ja teoriaosuuksien lisäksi työelämäjaksot. Ohjaavan koulutuksen välitön työllistämisvaikutus oli keskimäärin 13 prosentin luokkaa, kun aiempien tutkimusten mukaan pitkäaikaistyöttömistä vain noin 10 prosenttia on valmiita suoraan avoimille työmarkkinoille.

Joukossa oli myös mm. päihdeongelmista, vakavasta masennuksesta ja muista työkyvyttömyyttä aiheuttavista sairauksista kärsiviä. Kaikki eivät työllistyneet suoraan, mutta monet saivat avun, kun heidät ohjattiin tarvitsemansa avun piiriin. Tässä valossa ohjaavan koulutuksen voidaan nähdä ylittäneen odotukset, vaikka toimet eivät näkyneet tuloksena.

Työllistämistoimien laadun mittarit pohjautuvat kuitenkin liiketalouden ajatteluun, jossa tavoitteena on nopea voitto. Tästä kertoo vain välittömään työllistymiseen perustuva tuloksen arviointi. Sekä työttömyyden aiheuttamien että työttömyyttä ylläpitävien ongelmien käsittely ja selvittäminen vievät aikaa. Yksilön elämänmuutos ei ole mitattavissa näillä mittareilla.

KM Heli Vehmas tarkastelee tutkimuksessaan ohjaavan koulutuksen laatua. Mitä on laatu, kuka sen määrittelee, ja miten työllistämiseen tähtääviä palveluja tulisi kehittää? Lähestymistapana on fenomenografia, jonka avulla tarkastellaan ohjaavan koulutuksen opiskelijoiden käsityksiä koulutuksen laadusta. Tutkimuksessa haastateltiin 19:ää opiskelijaa. Toisena aineistona olivat erään koulutusyrityksen oppilaspalautteet (työministeriön OPAL-palaute) kahden vuoden ajalta. Työ- ja elinkeinoministeriön seurantatutkimusten mukaan tyytyväisyys ohjaavaan koulutukseen on ollut suuri kautta vuosien. Noin 80 prosenttia sanoo koulutuksen vastanneen odotuksia hyvin tai erinomaisesti. Tässä tutkimuksessa laatu näytti kytkeytyvän kouluttajan ja opiskelijan kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Ihmisen arvostava kohtaaminen voimaannutti ja johti muutokseen. Muutokset ovat kuitenkin hitaita, ja ne todentuvat huonosti evaluoinnin mittareilla. Käsitys koulutuksen laadusta kulminoitui hyvään ilmapiiriin, arvostukseen, yhteisöllisyyden kokemiseen ja muutokseen. Ohjaavaan koulutukseen kuuluvat työelämäjaksot toimivat tärkeinä työllistymisväylinä. Ryhmän voimaannuttava vaikutus näyttäytyi keskeisenä.

Tutkimus ottaa kantaa myös tuloksen määrittelyyn. Sen mukaan työllistymistoimenpiteen tuloksen määrittelyn tulisi lähteä yksilön tarpeista. Tutkimus väittää, että parhaisiin tuloksiin päästäisiin ryhmämuotoisesti toteutetulla moniammatillisella yhteistyöllä. Näin yhdistyisivät eri ammattiryhmien apu, ryhmän yhteisöllisyyttä tukeva ja voimaannuttava vaikutus sekä pitkäkestoisempaa sitoutumista vaativan mallin elämänhallintaa tukeva vaikutus. Mallissa mahdollistuisivat ohjaajan rooli rinnalla kulkijana sekä todellisten ongelmien esiintulo ja selvittäminen. Tutkimuksen mukaan osallisuuden kokeminen voimaannuttaa ja vahvistaa toimijuutta. Oman arvon löytäminen osallisuuden kautta nostaa itsetuntoa ja edesauttaa oman paikan löytymistä työelämässä ja yhteiskunnassa.

Työttömien tilanteet ovat entistä monimutkaisempia, ja oman paikan etsiminen on vaikeaa. Terveydenkään vaikutusta ei voida sivuuttaa. Kuitenkin apu on usein pirstaleista luukulta luukulle kulkemista. Usein lainsäädännön esteet rajoittavat eri toimijoiden yhteistyötä, vaikka monet tahot pyrkivät auttamaan työttömiä. Terveydenhuoltolaki kannustaa lääkäreitä ottamaan työllistymiseen kantaa vastaanotolla. Resurssit ovat kuitenkin monin tavoin niukat. Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa kunnille sektorit ylittävää yhteistyötä, jolla työttömiä voidaan tukea kokonaisvaltaisesti.

Työllistämispalvelut ovat kuitenkin menossa Iso-Britannian mallin mukaiseen suuntaan, jossa palveluntuottajille maksetaan vain tuloksesta. Pahimmassa tapauksessa tulokseksi määritellään vain työllistyminen. Tutkimus antaa aiheen pohtia: onko nollatulosta ohjata päihderiippuvainen päihdevieroitukseen tai vakavasti masentunut saamaan hoitoa? Tämän lisäksi nykyinen kehitys kohti yksilöllisiä malleja ja verkkokoulutusta jättää huomiotta ihmisen yhteisöllisyyden tarpeen ja osallisuuden tervehdyttävän vaikutuksen.

                                               ******

Heli Vehmas on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut koulutuspäällikkönä vuodesta 2005 lähtien.

Vehmaksen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2074, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9859-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1568, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9860-2, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Heli Vehmas, Puh. 050 511 2870, hv63362@student.uta.fi