FM Marisa Ojalan kantasolu- ja kudosteknologian alaan kuuluva väitöskirja

Cardiac differentiation of pluripotent stem cells and modeling hypertrophic cardiomyopathy (Erittäin monikykyisten kantasolujen erilaistus sydänlihassoluiksi ja tautimallin kehittäminen hypertrofiseen kardiomyopatiaan)

tarkastetaan 28.8.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Pekka Taimen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Katriina Aalto-Setälä.

Sydänlihassolujen erilaistaminen kantasoluista ja niiden hyödyntäminen

sydänsairauksien tutkimisessa


Ihmisen alkion kantasolut (hESC-solut) ja uudelleenohjelmoidut kantasolut (hiPSC-solut) ovat erittäin monikykyisiä eli pluripotentteja kantasoluja. Pluripotentit kantasolut (hPSC-solut) pystyvät jakautumaan rajattomasti, minkä lisäksi niitä voidaan erilaistaa halutuksi solutyypiksi laboratorio-olosuhteissa. Hypertrofinen kardiomyopatia (HCM) on periytyvä sydänlihassairaus, jossa sydämen kammioiden välinen seinämä paksuuntuu. Kudoksen liikakasvun vuoksi paksuuntunut kammiolihas rentoutuu huonosti, mikä voi aiheuttaa potilaille sydämen vajaatoiminta-oireita sekä pitkälle edettyään rytmihäiriöitä ja jopa äkkikuolemia. Tautiin ei ole olemassa parannusta, ja nykyiset hoitomenetelmät keskittyvät potilaiden oireiden hoitoon.

Aikaisemmin perinnöllisiä sydänsairauksia on tutkittu joko eläinmallien tai aikuisen sydämestä eristettyjen solujen avulla. Eläinten sydänlihassolut kuitenkin poikkeavat huomattavasti ihmisten sydänlihassoluista ja aikuisen sydämestä eristetyt solut eivät syki laboratorio-olosuhteissa. hiPSC-soluteknologian avulla potilaasta eristetyt jo täysin erilaistuneet solut, esimerkiksi ihosolut, voidaan muuttaa takaisin alkion kantasoluja muistuttaviksi pluripotenteiksi soluiksi. Nämä potilasspesifiset hiPSC-solut sisältävät saman geneettisen informaation kuin ihonäytteen luovuttanut potilas, mukaan lukien sairauden aiheuttavan geenivirheen. Potilasspesifisiä hiPSC-soluja on mahdollista erilaistaa laboratoriossa sydänlihassoluiksi, joiden morfologisia ja toiminnallisia ominaisuuksia voidaan sen jälkeen tutkia tarkemmin.

Tämä väitöskirja käsittelee hESC- ja hiPSC-solujen erilaistamista sydänlihassoluiksi sekä hiPSC-solumallin kehittämistä HCM-taudin mallintamista varten. Väitöskirjassa kehitettyjä HCM-solumalleja voidaan tulevaisuudessa käyttää tarkempien tautimekanismien tutkimisessa ja lääkekehityksessä.

                                               ******

Marisa Ojala on syntynyt Kalajoella ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana BioMediTech:ssä.

Ojalan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2081, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9875-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1575, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9876-3, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Marisa Ojala, Puh. 040-190 4158, marisa.ojala@uta.fi