FM Tiina Peltolan informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median alaan kuuluva väitöskirja

Arkistotyön muutos ja muutoksen kokeminen 1970-luvulta 2000-luvun alkuun - Tapaustutkimus arkistomassoista, teknistymisestä ja asiantuntijuudesta (Changes and the Experience of Change in Archival Work from the 1970s to the Beginning of the 2000s: A Case Study on Archival Masses, Technologisation and Expertise)

tarkastetaan 25.9.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli -salissa Pinni A rakennuksessa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Isto Huvila (Åbo Akademi). Kustoksena toimii emeritusprofessori Pertti Vakkari.

Arkistotyön muutos ja muutoksen kokeminen


Aineistomäärien kasvu, tietoteknistyminen ja digitalisoituminen ovat muuttaneet arkistotyötä viime vuosikymmeninä. Työntekijöillä on kuitenkin ollut monipuolisia ja tilannekohtaisia tapoja sopeutua työn muuttumiseen. Tämä käy ilmi Tiina Peltolan väitöskirjasta, jossa tarkastellaan arkistotyön muuttumista ja työntekijöiden muutoskokemuksia. Tutkimus osoittaa, että nopeasta muutoksesta huolimatta sopeutumisprosessiin on ollut hyvin aikaa. Aineisto ei vahvista käsitystä kaiken nopeasti muuttaneesta kumouksesta, vaan kertoo kehityksestä jossa on ollut tilaa sopeutumiselle. Yksilöllisten selviytymismenetelmien lisäksi työpaikan yhteisellä perinteellä ja omiin kokemuksiin limittyvillä yhteisillä kertomuksilla on merkitystä ammatillisessa sopeutumisessa.

Arkistotyötä nimenomaan arkistotyöntekijöiden kokemuksellisuuden kautta on tutkittu vähän. Tutkimus tuo uutta tietoa tietoteknistymisen alkuvaiheista, aineistomäärien kasvusta, asiantuntijuudesta sekä arkistotyön yleisistä muutoksista ja toisaalta työn pysyvistä ja hitaasti muuttuvista piirteistä sekä niihin liittyvistä kokemuksista. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jossa kohdetta tarkastellaan historiallisesta näkökulmasta. Lisäksi tutkimus analysoi muutoskokemuksia eri työntekijäsukupolvien kannalta. Tapausesimerkkinä on Suomen elokuva-arkisto (nykyisin Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) ja erityisesti sen arkistolliset säilyttämistehtävät. Keskeinen aineisto muodostuu 31 työntekijähaastattelusta sekä kohdeorganisaation dokumentti- ja asiakirja-aineistoista. Analyysi keskittyy 1970-luvulta 2000-luvun alkuun ulottuvaan ajanjaksoon.

Tutkimusajanjakson aikana aineistomäärät kasvoivat ja vaikuttivat monin tavoin arkistotyön arkeen. Aineistojen käsittelyn ja uudenlaisten työprosessien keskeneräisyys aiheutti aluksi hallitsemattomuuden tunnetta. Samaan aikaan resurssien kasvu, henkilökunnan lisääntyminen ja tiedonhallinnan kehittyminen kuitenkin lievensivät kokemusta voimakkaasta arkistomassojen kasvusta.

Arkistomassateema nosti tutkimustulokseksi perinteistä arvonmääritystä laajemman priorisointiajattelun. Hankintavaiheen arvonmäärityspäätösten ja jälkikäteen tapahtuvan seulonnan lisäksi arkistotyössä on erilaisia tapoja säädellä työn järjestystä. Työjärjestyspäätöksillä on suoria vaikutuksia siihen mitkä aineistot päätetään aktiivisesti säilyttää tulevaisuuteen.

Tietoteknistymisteemassa tutkimuksen ajanjakso tuo näkyviin pitkän siirtymävaiheen muistinvaraisista ja manuaalisista tiedonhallintatavoista teknisiin tietojärjestelmiin. Tutkimusaineisto ei tuonut esille voimakasta muutosvastarintaa tietoteknistymistä kohtaan, vaan monisyisen muutoksen, jossa sopeutuminen liittyy luottamuksen syntymiseen. Tietojärjestelmää kohtaan tunnetulla epäilyllä on myös hyödyllinen puolensa, sillä työntekijöiden tavoitteena on taata tehdyn työn säilyminen. Järjestelmältä odotetaan näyttöä toimivuudesta ja tiedon säilymisestä, jonka jälkeen epäily poistuu ja luottamus astuu tilalle. Lisäksi tietojärjestelmien tuloon liittyi eräänlainen sopeutumisen pakko väistämättömän muutoksen edessä. Tutkimus paljastaa teknisiin uudistuksiin sopeutumisessa syklistä toistuvuutta. Uutuuden, epävarmuuden, sopeutumisen ja arkipäiväistymisen spiraali jatkuu uusien teknisten sovellusten kohdalla hieman muunnellen.

Asiantuntijuusteemassa keskeisinä muutoksina tutkimuksen ajanjaksolla olivat työn erikoistuminen ja ammattimaistuminen. Kasvavat aineistomäärät ohjasivat työntekijöitä keskittymään tiettyihin aineistoryhmiin ja samalla henkilökuntamäärän kasvu mahdollisti erikoistuneet vastuuhenkilöt eri kokoelmanosille. Erikoistumisen myötä ammattimainen tietämys omasta vastuualueesta lisääntyi. Tutkimusaineisto paljastaa, että asiantuntijuuden kehittyminen vaatii aikaa muuttuakseen sisäistetyksi tietämykseksi omasta työstä ja työyhteisöstä.

                                               ******
Tiina Peltola on syntynyt Pielisjärvellä ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Joensuun yliopistossa.

Peltolan väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2092, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9897-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1586, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9898-5, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Tiina Peltola, tiina.t.peltola@gmail.com