LL Risto Kurosen yleislääketieteen alaan kuuluva väitöskirja

Valtimotautiriskiin liittyvät Käypä hoito -suositukset - tutkimus terveydenhuollon ammattilaisilla (Current Care Guidelines on cardiovascular risk factors− a study carried out among health care professionals)

tarkastetaan 25.9.2015 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Pekka Mäntyselkä (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii emeritusprofessori Kari J. Mattila.

Käypä hoito -suositukset valtimotautiriskien hoidossa


Käypä hoito -suositukset ovat yksi valtimotautiriskien hoidon kehittämisen keskeinen työväline. Terveydenhuollon ammattilaiset luottavat Käypä hoito -suositusten laatuun ja hyödyllisyyteen. Perusterveydenhuollon lääkärit kokevat suositusten käyttöönoton haasteeksi niiden antaman liian yksinkertaisen kuvan käytännön lääketieteestä sekä suositusten suuren määrän. Hoitajat ovat valmiita ottamaan Käypä hoito -suosituksia käyttöönsä työnsä kehittämisessä, jos se heille mahdollistetaan ja organisaatio sitä tukee. Suositusten käyttöönotto on käyttäytymisen muutosta.

Väitöstutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksella ennen ja jälkeen kolmevuotisen valtimotautiriskiin liittyvien Käypä hoito -suositusten jalkautushankkeen, jossa keskiössä oli elintapaohjaus ja jonka kohderyhmä oli moniammatillinen. Tutkimme terveydenhuollon ammattilaisten asenteita Käypä hoito -suosituksia kohtaan, valtimotautiriskiin liittyvien suositusten ilmoitettua tunnettuutta ja käyttöä sekä ammattilaisten asenteita elintapasairauksien eri hoitomuotoihin.

Lääkärit ilmoittivat tuntevansa hyvin valtimotautiriskiin liittyvät lääkekeskeiset (Kohonnut verenpaine ja Dyslipidemiat) Käypä hoito -suositukset ja käyttävänsä niitä usein. Ne suositukset, joissa hoito on aina käyttäytymisen muutos (Lihavuus, Tupakointi), tunnettiin huonosti ja niiden käyttö oli vähäistä sekä lääkäreiden että hoitajien keskuudessa. Elintapamuutoksen vaikuttava tukeminen nähtiin keskeisenä kaikkien valtimotautiriskitekijöiden hoidossa, mutta sen toteutus koettiin haasteelliseksi ja siihen kaivattiin lisää taitoja.
Valtimotautiriskeihin liittyviin Käypä hoito -suosituksiin tutustuminen ja niiden käyttö lisääntyivät hankkeen aikana hoitajien kohdalla. Tutkimuksessa havaittiin yhteys hankkeeseen liittyvään koulutukseen osallistumisen ja hoitosuositusten käytön välillä. Sekä perusterveydenhuollon hoitajien henkilökohtainen että organisaatioiden valmius ottaa hoitosuosituksia käyttöön lisääntyi hankkeen aikana.

Valtimotautiriskitekijöiden hoidon kehittäminen vaatii kuitenkin enemmän kuin mitä tutkimushankkeessa toteutettiin. Jotta valtimotautiriskien hoidossa elintapaohjaus toteutuisi perusterveydenhuollossa näyttöön perustuvilla menetelmillä, tarvitaan kehittämistä ja muutoksia sekä Käypä hoito -suositusten että terveydenhuollon toimintamallien osalta.

                                               ******

Risto Kuronen on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut vuodesta 2012 lähtien asiantuntijalääkärinä Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkössä.

Kurosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2088, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9889-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1582, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9890-9, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite:
Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Risto Kuronen, Puh. 044 440 6623, risto.kuronen@phsotey.fi