TtM Mari Aaltosen gerontologian alaan kuuluva väitöskirja

Patterns of care in the last two years of life. Care transitions and places of death of old people (Iäkkäiden ihmisten liikkuminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä kahden viimeisen elinvuoden aikana. Siirtymät ja kuolinpaikat)

tarkastetaan 16.10.2015 klo 12 Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön luentosalissa, Medisiinarinkatu 3 (T-rak.), Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Kaisu Pitkälä (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Marja Jylhä.

Iäkkäiden ihmisten liikkuminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä

kahden viimeisen elinvuoden aikana. Siirtymät ja kuolinpaikat


Väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin miten yli 70-vuotiaat vuosina 1998 - 2008 kuolleet ihmiset siirtyivät kodin ja eri hoitopaikojen välillä kahden viimisen elinvuoden aikana ja mikä oli heidän viimeinen hoitopaikkansa eli kuolinpaikkansa. Palvelujen käyttötiedot saatiin valtakunnallisista rekistereistä. Elämän lähestyessä loppuaan ihmiset käyttävät erilaisia hoito- ja hoivapalveluja enemmän kuin aikaisemmassa vaiheessa elämäänsä.

Tutkimuksessa selvitettiin miten usein ja minkä erilaisten palvelujen välillä ihmiset liikkuvat, missä he kuolivat ja miten ikä, sukupuoli, dementiadiagnoosi, asuinkunta tai pitkäaikaishoitopaikka ovat yhteydessä erilaisten siirtymien yleisyyteen. Tutkimus osoitti miten ihmisten liikkuminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä oli erittäin vaihtelevaa. Kuitenkin suuri osa ihmisistä asui kotona lähes viimeisiin kuukausiin asti, jonka jälkeen he siirtyivät hoitoon. Kodin ja hoitopaikkojen tai eri hoitopaikkojen välisten siirtymien määrä kasvoi viimeisten kuukausien aikana niin niillä, jotka asuivat kotona kuin niillä, jotka asuivat pitkäaikaishoidossa. Siirtymät olivat kaikkein yleisimpiä viimeisen elinkuukauden aikana. Ihmiset siirtyivät useimmiten terveyskeskukseen, joka oli yleisin kuolinpaikka kaikkien tutkimusvuosien ajan. Seuraavaksi yleisimpiä kuolinpaikkoja olivat koti, yleissairaala eli alue- ja keskussairaat sekä vanhainkoti. Yliopistollinen sairaala ja tehostettu palveluasuminen olivat harvinaisempia kuolinpaikkoja, jälkimmäinen tosin yleistyi tutkimusvuosien aikana.

Siirtymien määrä ja mihin siirryttiin vaihteli iän ja sukupuolen mukaan. Vanhimmat ihmiset (vähintään 90-vuotiaat) ja naiset siirtyivät kahden viimeisen elinvuoden aikana harvemmin kuin miehet tai nuoremmat ihmiset (70-79 –vuotiaat). Vanhimmat ihmiset ja naiset kuolivat nuorempia ja miehiä useammin pitkäaikaishoitoa tarjoavissa hoitopaikoissa, nuoremmat ihmiset ja miehet useammin erikoissairaanhoidossa tai kotona. Erikoissairaanhoitoon siirtymisen määrä vaihteli asuinkunnan mukaan.

Dementiadiagnoosi oli yhteydessä siirtymien määrään. Jos muistisairauksia sairastanut ihminen asui kaksi vuotta ennen kuolemaansa kotona, hän liikkui palvelujärjestelmässä eri palveluntarjoajien välillä useammin kuin ihmiset joilla ei ollut dementiadiagnoosia. Puolestaan jos muistisairauksia sairastanut ihminen asui kaksi vuotta ennen kuolemaansa pitkäaikaishoidossa, hän liikkui palvelujärjestelmässä eri palveluntarjoajien välillä vähemmän kuin muut. Kuormittaviksi luokiteltuja siirtymiä koki todennäköisemmin ne, jotka asuivat tehostetussa palveluasumisessa kuin ne, jotka asuivat vanhainkodissa.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että suuri osa iäkkäistä ihmisistä asuu pääosin kotona hyvin lähelle elämän loppua. Kuitenkin esimerkiksi korkea ikä ja dementiadiagnoosi pidentävät pitkäaikaishoitopaikoissa asuttua ajanjaksoa. Pitkäikäisyyden ja muistisairauksien yleistyessä tämä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa viimeisten vuosien hoidon järjestelyjä. Terveyskeskus on tärkeä kuolevan ihmisen hoitopaikka sillä lähes puolet ihmisistä kuoli siellä: monet ihmiset siirtyivät terveyskeskukseen juuri ennen kuolemaansa. Jatkossa olisi hyvä tarkastella ovatko etenkin pitkäaikaishoitopaikoista juuri ennen kuolemaa tapahtuvat siirtymät aina välttämättömiä.

                                               ******

Mari Aaltonen on syntynyt Valkeakoskella ja hän on suorittanut terveystieteen maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Aaltosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2094, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9901-2, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1588, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9902-9, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Mari Aaltonen, puh. 040 190 1674, mari.s.aaltonen@uta.fi