FM Tuuli Keskisen vuorovaikutteisen teknologian alaan kuuluva väitöskirja

Evaluating the User Experience of Interactive Systems in Challenging Circumstances (Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkokemuksen arviointi haastavissa olosuhteissa)

tarkastetaan 28.11.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1100, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on senior associate professor Eva-Lotta Sallnäs Pysander (KTH Royal Institute of Technology, Sweden). Kustoksena toimii professori Markku Turunen.

Vuorovaikutteisten järjestelmien käyttäjäkokemuksen arviointi

haastavissa olosuhteissa


Miten sitä käyttäjäkokemusta sitten oikein arvioidaan?

Ihmisen ja teknologian alalla kaikki puhuvat käyttäjäkokemuksesta. Palveluiden ja järjestelmien pitäisi tietenkin olla sellaisia, että ihmiset haluavat niitä hankkia ja käyttää. Mutta mistä se sitten tiedetään, onko joku tuote sellainen? Tieteellisessä kirjallisuudessa aihetta lähestytään kovin teoreettisesti. Käyttäjäkokemuksesta yritetään tehdä jotain todella hienoa ja tavoiteltavaa. Kukaan ei oikein kuitenkaan kerro avoimesti, miten sitä käyttäjäkokemusta sitten ihan käytännössä arvioidaan. Todella usein kuitenkin projekteissa joudutaan käyttämään aivan räätälöityjä menetelmiä – näin on ollut minunkin työssäni. Jos näitä erilaisia tutkimuksia ja käytettyjä menetelmiä raportoitaisiin avoimemmin, niin muutkin voisivat hyödyntää niitä – ja kehittää edelleen.

Väitöskirjassani esittelen seitsemän erilaista vuorovaikutteista järjestelmää ja niiden kahdeksan käyttäjäkokemusarviointia. Tapaukset ovat eronneet toisistaan paljon ja haasteita ovat pääasiassa aiheuttaneet konteksti ja käyttäjät. Esimerkiksi, miten kyselylomakkeiden suunnittelussa pitää huomioida, että käyttäjät ovat näkö- tai kehitysvammaisia. Tai jos järjestelmän pitäisi auttaa jonkun työntekoa: mitä meidän pitäisi kysyä esimerkiksi sairaanhoitajilta sanelusovelluksesta, ja miten me sen teemme, kun ei meitä päästetä sairaalaan toimimaan? No entä, jos meillä on koululaisten liikuntatunneille tarkoitettu peli, jossa valot vilkkuvat ja varjo yrittää tuhota maailman: miten saamme lapsilta hyödyllistä palautetta siitä, pitävätkö he pelistä ja onko koko jutussa mitään järkeä?

Näiden kahdeksan erilaisen käyttäjäkokemusarvioinnin perusteella olen luonut prosessimallin vuorovaikutteisten järjestelmien arvioinnille. Malli on erittäin käytännönläheinen ja kattaa kaikki arviointiin liittyvät vaiheet suunnittelusta tulosten raportointiin. Pääpaino on tietysti suunnittelussa, koska melkein kaikki tärkeät päätökset tehdään jo ennen varsinaista testitilannetta. Mallini auttaa käyttäjäkokemusarviointien suunnittelua ja toteutusta: se ei oikeastaan anna valmiita vastauksia, mutta sisältää paljon asioita, joita täytyy pohdiskella ja päättää – ja tietysti paljon esimerkkejä siitä, miten voi toimia. Toivon, että väitöskirjani haastaa toimijoita myös kertomaan aivan avoimesti, mitä he ovat tehneet ja miten. Sitä kautta voidaan pikkuhiljaa kehittää valmiita menetelmiäkin käyttäjäkokemuksen arvioimiselle erilaisissa olosuhteissa.

                                               ******

Tuuli Keskinen on syntynyt Pyhärannassa ja hän on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Hän on toiminut tutkijana TAUCHI-tutkimuskeskuksessa Informaatiotieteiden yksikössä vuodesta 2008 lähtien.

Keskisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Dissertations in Interactive Technology; number 22, Tampereen yliopisto, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9957-9, ISSN 1795-9489. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis;1611, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9972-2, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Lisätietoja: Tuuli Keskinen, tuuli.keskinen@sis.uta.fi