TtM Birgitta Lehdon hoitotieteen alaan kuuluva väitöskirja

Huolehtiva kanssakäyminen. Substantiivinen teoria työikäisen aivohalvauspotilaan perheenjäsenen emotionaalisesta tukemisesta sairastumisen akuutissa vaiheessa (Caring interaction).

tarkastetaan 27.11.2015 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosenttii Anna Axelin (Turun yliopisto). Kustoksena toimii dosentti Jari Kylmä.

Huolehtiva kanssakäyminen


Maassamme sairastuu vuosittain noin 14 000 henkilöä aivohalvaukseen ja heistä 3500 henkilöä on työikäisiä. Suurin aivohalvauksen aiheuttaja on aivoinfarkti ja joka kymmenes sairastuneista on alle 50-vuotias. Aivohalvaus on kriisi, joka koskettaa potilaan lisäksi hänen perhettään. Perheen elämä muuttuu äkkiä ja he tuntevat epävarmuutta tulevaisuutta kohtaan. Potilaan kuntoutuminen jatkuu pitkään ja usein puolisosta tulee hänen hoitajansa. Potilaan sairastuminen saa aikaan perheenjäsenessä emotionaalisen tuen tarpeen. Emotionaalisen tuen antaminen on hoitotyössä hoitajien käyttämä potilaan ja hänen perheenjäsentensä kohtaamiseen liittyvä auttamismenetelmä. Tämä tulisi tiedostaa paremmin hoitotyössä, jossa hoitajilla on yhä vähemmän aikaa pysähtyä ja kuunnella sekä potilasta että hänen perhettään.

Väitöskirjan tulosten mukaan aivohalvauspotilaan perheenjäsen tarvitsee heti potilaan sairastumisen akuutista vaiheesta lähtien hoitajien antamaa emotionaalista tukea. Emotionaalinen tuki tarkoittaa hoitajan hoitavaa huolenpitoa ja se ilmenee vuorovaikutussuhteessa perheenjäsenen ja hoitajan välillä. Perheenjäsenen tuen tarpeen havaitsemisen kannalta on oleellista, että vuorovaikutussuhde hoitajan kanssa on läheinen ja lämmin. Lisäksi on tärkeää, että hoitaja kohtaa perheenjäsenen oikeaan aikaan, jolloin hänen antamansa tuki on tarpeen perheenjäsenelle. Hoitajan kokemus emotionaalisen tuen antamisesta on kokonaisvaltaisen huolenpidon tarjoamista perheenjäsenelle yksilölliset tarpeet huomioiden. Hoitajat painottavat ammattitaitoaan ja näkevät tärkeänä luottamuksen luomisen perheenjäsenen tulevaisuuden suhteen. Perheenjäsenet kokevat hoitajan hoitavan huolenpidon siten, että se näkyy ja tuntuu hoitajan käyttäytymisessä. Potilaan hoitoon osallistuminen on heille tärkeää. Emotionaalinen tuki auttaa heitä paremman tulevaisuuden rakentamisessa, antaa uskoa omaan selviytymiseen ja saa aikaan tarpeellisuuden tunteen.

Hoitajan ja perheenjäsenen vuorovaikutus saattaa olla etäistä, jolloin emotionaalisen tuen antaminen tai saaminen ei välttämättä mahdollistu. Perheenjäsenet kokevat, esimerkiksi muiden huoneessa olevien potilaiden tai perheenjäsenten läsnäolon häiritsevänä tai he itse tuntevat olevansa etäällä hoitajasta. Tällöin yhteyden saaminen hoitajaan on hankalaa. On tilanteita, joissa hoitajan käytös on torjuvaa, jolloin vuorovaikutus ei toimi myönteisellä tavalla. Hoitajat kokevat, että monet vuorovaikutusta estävät tekijät johtuvat hoitotyön luonteesta kuten kiireestä ja vähäisestä henkilökuntamäärästä. Molemminpuoliset henkilökemiat eivät aina kohtaa ja emotionaalisen tuen saaminen estyy. Tilanteen muuttaa myönteiseksi emotionaalisen tuen antamiseen liittyvä tilannesidonnaisuus tai syklisyys. Toisessa hetkessä perheenjäsen tapaa hoitajan, jonka kanssa vuorovaikutus ja tuen saaminen onnistuu. Tuloksissa tulee esille myös se, että kaikki perheenjäsenet eivät kaipaa hoitajan antamaa emotionaalista tukea.

                                               ******

Birgitta Lehto on syntynyt Porissa ja hän on suorittanut terveydenhuollon maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa. Nykyisin hän toimii terveysalan lehtorina Saimaan ammattikorkeakoulussa.

Lehdon väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2109, Tampere University Press, Tampere 2015. 978-951-44-9951-7, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1603, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9952-4, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Birgitta Lehto, puh. 040 529 6854, Birgitta.Lehto@quicknet.inet.fi