KM Liisa Ahosen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja

Varhaiskasvattajan toiminta päiväkodin haastavissa kasvatustilanteissa (Pedagogical Practices of Early Childhood Educators in Challenging Educational Situations)

tarkastetaan 7.12.2015 klo 12 Tampereen yliopiston Virta-rakennuksen auditoriossa 109, Åkerlundinkatu 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori emerita Anneli Niikko (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori emerita Eeva Hujala.

Varhaiskasvattajan toiminnalla on ratkaiseva merkitys haastavissa kasvatustilanteissa


Lasten haastavana pidetty käyttäytyminen kuormittaa ammattikasvattajia monin tavoin. Esimerkiksi Opettajien ammattijärjestön (OAJ:n) vuonna 2013 tekemän työolobarometrin mukaan joka neljäs lastentarhanopettaja on kokenut työssään kuluneen vuoden aikana väkivaltaa tai sen uhkaa. Erityispedagogisia pienryhmiä puretaan kiihtyvällä tahdilla niin varhaiskasvatuksesta kuin perusopetuksestakin. Aikaisempaa heterogeenisemmät lapsiryhmät haastavat ammattikasvattajia työssään suuresti. Hallituksen päätös rajata lasten päivähoito-oikeutta lisää kentän työntekijöiden paineita entisestään. Paineita voidaan kuitenkin purkaa suuntaamalla huomiota intensiivisesti varhaiskasvattajien toimintaan ja päiväkodin toimintakulttuuriin.

KM Liisa Ahosen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin päiväkotien haastavia kasvatustilanteita varhaiskasvattajan toiminnasta käsin. Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoinnin ja haastatteluiden keinoin kolmesta päiväkotiryhmästä. Haastavat kasvatustilanteet alkoivat kun lapsi käyttäytyi aggressiivisesti, uhmakkaasti, levottomasti, vetäytyvästi tai oli voimakkaan tunteenpurkauksen vallassa. Haastavia kasvatustilanteita esiintyi eniten ohjattujen tuokioiden aikana ja siirtymätilanteissa. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että päiväkodin perinteinen toimintakulttuuri synnyttää haastavia kasvatustilanteita. Etenkin vaatimus hiljaa paikoillaan istumisesta ja odottamisesta kuormittavat monia lapsia liikaa. Tutkimuksen tulosten mukaan varhaiskasvattajan toiminta oli selvästi yhteydessä paitsi haastavan kasvatustilanteen etenemiseen, myös lapsen kokemaan emotionaaliseen hyvinvointiin.

Haastavien kasvatustilanteiden etenemiseen ja niiden välttämiseen vaikutti erityisesti varhaiskasvattajan vuorovaikutustapa. Tutkimuksen aineistossa korostui viisi erilaista vuorovaikutustapaa. Lämmin vuorovaikutustapa oli luonteeltaan lasta arvostavaa ja ymmärtävää. Ristiriitainen vuorovaikutustapa näyttäytyi lapsen näkökulmasta ristiriitaisena: vuorovaikutuksen laatu saattoi vaihdella suurestikin saman kasvatustilanteen aikana. Tekninen vuorovaikutustapa esiintyi varhaiskasvattajan toiminnassa erityisesti ohjattujen tuokioiden aikana. Varhaiskasvattaja saattoi ohjata tuokiota näennäisen taitavasti ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla, mutta tunnetasolla hän ei ollut läsnä lapsille. Välttelevää vuorovaikutustapaa toteutettiin erityisesti aggressiivisesti ja uhmakkaasti käyttäytyvien lasten kanssa toimittaessa. Tällaisissa tilanteissa varhaiskasvattaja vältteli haastavan kasvatustilanteen äärelle pysähtymistä esimerkiksi poistumalla tilanteesta kesken kaiken tai siirtämällä vastuuta toiselle kasvattajalle. Etäinen vuorovaikutustapa oli luonteeltaan kylmää ja autoritaarista. Lapsen kokemusta ei pyritty tavoittamaan tai se torjuttiin viileästi.

Vuorovaikutuksen ohella varhaiskasvattajan pedagogisessa toiminnassa korostuivat pienryhmätoiminta, ennakointi, positiivinen palaute sekä reflektio. Kaikki näistä olivat yhteydessä sekä lapsen kokemaan emotionaaliseen hyvinvointiin että haastavien kasvatustilanteiden välttämiseen tai ratkaisemiseen. Tutkimuksen tulokset antavat aihetta ravistella päiväkodin perinteistä toimintakulttuuria ja kirkastavat kasvattajan roolin keskeistä merkitystä haastavissa kasvatustilanteissa. Muovaamalla toimintakulttuuria erilaisten lasten erilaisiin tarpeisiin paremmin vastaavaksi ja suuntaamalla huomiota kasvattajan kykyyn toimia lapsen kanssa lämpimästi, voidaan haastavien kasvatustilanteiden olettaa vähentyvän merkittävästi. Tutkimuksen tulokset palvelevat ammattikasvattajia varhaiskasvatuksen lisäksi myös perusopetuksessa.

                                               ******

Liisa Ahonen on syntynyt Hämeenkyrössä ja hän on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii kouluttajana.

Ahosen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2115, Tampere University Press, Tampere 2015. ISBN 978-951-44-9970-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1610, Tampere University Press 2015. ISBN 978-951-44-9971-5, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Liisa Ahonen, Puh. 050-589 3762, liisa.ahonen@wippies.fi