LL Laura Pöyhösen lastentautiopin alaan kuuluva väitöskirja

Immunity in Bacillus Calmette-Guérin Osteitis (Immuniteetti Bacillus Calmette-Guérin -Osteiitissa)

tarkastetaan 4.3.2016 klo 12 Tampereen yliopiston Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa, Lääkärinkatu 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Nicole Ritz (Baselin yliopisto, Sveitsi). Kustoksena toimii professori Matti Korppi.

Immuniteetti BCG-rokotteeseen liittyvässä luutulehduksessa


Tuberkuloosi on maailman yleisin infektiotauti; sitä todetaan 9,6 miljoonaa uutta tapausta ja siihen kuolee 1,5 miljoonaa ihmistä vuodessa. Kolmasosalla maailman väestöstä on Mycobacterium tuberculosis -infektio, ja 10 % tartunnan saaneista kehittää aktiivin tuberkuloosin. BCG (Bacillus Calmette-Guérin) -rokote kehitettiin lähes sata vuotta sitten, mutta on vieläkin ainoa rokote tuberkuloosia vastaan. Vastasyntyneiden rokottamiseen on liittynyt joitakin komplikaatioita, kuten luutulehduksia. Tämän seurauksena, ja myös tuberkuloosi-infektioiden alhaisen esiintyvyyden vuoksi, monet kehittyneet maat ovat poistaneet rokotteen rokotusohjelmastaan.

Kolmannen maailman maat, joissa tuberkuloosi on valtava koko yhteiskuntaan vaikuttava ongelma, käyttävät edelleen BCG-rokotetta, ja myös riskiryhmät kehittyneissä maissa rokotetaan. Uusia tuberkuloosirokotteita yritetään kehittää jatkuvasti, mutta läpimurtoa ei ole tapahtunut. Sen vuoksi on olennaista tutkia BCG-rokotteen immuunivasteita eri väestöissä, varsinkin potilailla, jotka ovat kärsineet vakavista komplikaatioista. Vastasyntyneiden BCG-rokotus oli yleisessä käytössä Suomessa vuosina 1941-2006. Vuodesta 1951 alkaen rokotuskattavuus oli lähes 100 %. BCG-rokotusten komplikaatioiden diagnostiikka oli keskitetty yhteen kansalliseen laboratorioon (Kansanterveyslaitos, Helsinki, Suomi) vuosina 1960-1988, ja näiden 29 vuoden aikana todettiin yhteensä 222 BCG-luutulehdustapausta. Suomessa on todettu BCG-luutulehdusta eniten maailmassa. Korkeimmillaan insidenssi oli 72.9/100,000 BCG-rokotettua vastasyntynyttä. BCG-rokote poistettiinkin yleisestä rokotusohjelmasta vuonna 2006, ja nykyään vain riskiryhmät rokotetaan.

Väitöskirjatutkimuksen tavoite oli selvittää, onko BCG-luutulehduksen taustalla immuniteettiin liittyvä geneettinen alttius. Vuosina 2007-2008 lähetettiin kyselylomake ja kutsu tutkimukseen 203:lle entiselle BCG-luutulehduspotilaalle, ja 160 (78.8 %) vastasi. Verinäytteet otettiin 132:lta entiseltä BCG-luutulehduspotilaalta, jotka suostuivat osallistumaan tutkimukseen. Verinäytteet otettiin laboratorioissa eri puolilla Suomea ja kuljetettiin välittömästi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tuberkuloosilaboratorioon Turkuun. Näytteistä analysoitiin immuniteettiin liittyviä tekijöitä. Geneettisiä tutkimuksia tehtiin Turussa ja Rockefellerin yliopistossa New Yorkissa USA:ssa. Väitöskirjatyön tulokset osoittavat, että synnynnäistä immuniteettia säätelevien geenien polymorfismit liittyvät BCG-rokotuksen jälkeiseen luutulehdusriskiin. Tulokset viittaavat myös siihen, että tulevaisuudessa voi löytyä vielä tuntemattomia geenivikoja, jotka altistavat BCG-rokotuksen komplikaatioille.

                                               ******

Laura Pöyhönen on syntynyt Turussa ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Turun yliopistossa ja lastentautien erikoislääkärin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Pöyhösen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2142, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0046-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1640, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0047-0, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Laura Pöyhönen, Puh. 040 723 2908, laura.poyhonen@uta.fi