LL Matias Laanisen kirurgian (gastroenterologinen kirurgia) alaan kuuluva väitöskirja

Prediction and management of complications after pancreaticoduodenectomy (Haiman pään poistoleikkauksen komplikaatioiden ennustaminen ja hoito)

tarkastetaan 15.4.2016 klo 12 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin M-rakennuksen pienessä luentosalissa, Teiskontie 35, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Pauli Puolakkainen (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Teuvo Tammela.

Haiman pään poistoleikkauksen komplikaatioita voidaan vähentää hydrokortisonihoidolla


Haiman pään ja pohjukaissuolen poistava leikkaus tehdään yleensä haiman pään seudun kasvaimen vuoksi. Vuosien mittaan tämän vaativan leikkauksen kuolleisuus on laskenut 1–5 prosenttiin, mutta yhä melkein puolet potilaista kärsii merkittävästä komplikaatiosta. Komplikaatiot viivästyttävät toipumista, pitkittävät sairaalahoitoa, voivat johtaa erilaisiin toimenpiteisiin, uusintaleikkauksiin ja pahimmillaan johtavat potilaan menehtymiseen. Ne voivat myös viivästyttää leikkauksenjälkeisen liitännäissyöpälääkehoidon aloitusta. Leikkauksenjälkeinen haimatulehdus voi aiempien tutkimusten perusteella olla mahdollinen altistava tekijä haiman pään poistoleikkauksen komplikaatioille. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että haiman omat asinus- ja stellaattisolut voivat toimia tulehdussolun tavoin. Käsitys haiman tulehduksesta on muuttunut viime vuosien aikana. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää haiman leikkauksenjälkeisen tulehduksen mahdollista yhteyttä komplikaatioihin.

Haiman solujen jakauma vaihtelee haiman kunnosta riippuen, ja terveessä haimassa on yleensä runsaasti asinussoluja. Ensimmäinen osatyö osoitti, että asinussolujen suuri määrä haiman katkaisupinnassa altistaa haiman leikkauksenjälkeiselle tulehdukselle sekä komplikaatioille. Riskipotilaan rajaksi tunnistettiin yli 40 % asinuspinta-ala. Löydös vahvistui neljännessä osatyössä: Alle 40 % asinuspinta-alan potilaat välttyivät vaikeilta komplikaatioilta.

Toinen osatyö keskittyi riskihaiman (yli 40 % asinuspinta-ala) ja ei-riskihaiman (fibroottinen haima) leikkaustenjälkeisten tulehdusreaktioiden eroihin. Riskihaimassa leikkauksenjälkeinen tulehdusreaktio (Nf-κB ja MCP-1 tulehdusvälittäjä-aineiden aktivaatio) voimistui huomattavasti ensimmäisen 4 tunnin aikana haiman katkaisun jälkeen, kun taas fibroottisessa haimassa tulehdusreaktio pysyi ennallaan. Löydös tukee ajatusta, että leikkauksenjälkeinen tulehdusprosessi alkaa välittömästi kirurgisen vaurion jälkeen asinussolurikkaassa haimassa.
 
Kolmannessa osatyössä luotiin asinus- ja stellaattisolujen yhdistelmäviljelmä niiden vuorovaikutusten tutkimista varten. Viljelmässä todettiin, että sekä asinus- että stellaattisolut stimuloivat toisiaan: asinussolut aktivoivat stellaattisoluja (jotka edelleen muodostavat fibroosia), ja toisaalta stellaattisolut aktivoivat asinussoluja. Mekanismi toimii noidankehän tavoin haiman akuutissa tulehduksessa.

Neljäs osatyö oli satunnaistettu, lumelääkekontrolloitu tutkimus, jossa pyrittiin vähentämään leikkauksenjälkeistä tulehdusreaktiota ja komplikaatioita riskipotilailla tulehdusta vaimentavalla hydrokortisonihoidolla. Korkean riskin potilaat (yli 40 % asinuspinta-ala) määritettiin leikkauksen aikana. Juuri ennen leikkausta aloitettua lääkehoitoa jatkettiin kahden leikkauksenjälkeisen päivän ajan. Hydrokortisonia saaneet potilaat saivat huomattavasti vähemmän vakavia komplikaatiota kuin lumelääkettä saaneet, 18 vs. 41 %. Tämän tutkimuksen perusteella neljän riskipotilaan hoitaminen hydrokortisonilla ehkäisee yhden merkittävän komplikaation. Hydrokortisoni on siis tehokas ja edullinen lääke hankalien komplikaatioiden ehkäisyyn riskipotilailla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että leikkauksenjälkeinen haimatulehdus on todennäköinen välittäjä haiman pään poistoleikkauksen komplikaatioissa. Komplikaatioriski on suuri potilailla, joilla on yli 40 % asinuspinta-ala haimassa. Vaikeita komplikaatioita voidaan vähentää merkittävästi näihin riskipotilaihin kohdennetulla hydrokortisonihoidolla.

                                               ******

Matias Laaninen on syntynyt Nurmeksessa ja hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Itä-Suomen Yliopistossa.

Laanisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2155, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0086-9, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1654, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0087-6, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite:
Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Matias Laaninen, matias.laaninen@fimnet.fi