YTM Jukka Syväterän sosiologian alaan kuuluva väitöskirja

Creation and domestication of global policy trends. The case of national bioethics committees (Globaalien kehityslinjojen luominen ja domestikaatio. Esimerkkinä kansalliset bioeettiset komiteat)

tarkastetaan 6.5.2016 klo 12 Tampereen yliopiston Linnan luentosalissa K 103, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Suvi Salmenniemi (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Pertti Alasuutari.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.


Globaalien kehityslinjojen luominen ja domestikaatio.

Esimerkkinä kansalliset bioeettiset komiteat


Vaikka aiempi tutkimus on osoittanut kansallisen päätöksenteon olevan usein riippuvaista muissa maissa toteutuneista kehityslinjoista, on pysynyt pitkälti arvoituksena, miksi kansallisvaltiot vapaaehtoisesti seuraavat maailmanlaajuisia politiikan muutoksen trendejä. Maailmanyhteiskunnan teoria on osoittanut maailmankulttuurin tarjoavan malleja, joita omaksumalla kansallisvaltiot saavat monet ominaisuuksistaan. Empiiriset tutkimukset ovat tyypillisesti kuvanneet keskinäisriippuvaista päätöksentekoa globaalien mallien diffuusiona, jonka tuloksena valtioiden institutionaaliset rakenteet ja politiikat samankaltaistuvat. Diffuusion ja samankaltaistumisen prosessien painottaminen on kuitenkin peittänyt näkyvistä eräitä globaalien mallien muodostumisen ja niiden omaksumiseen johtavien prosessien syvemmän ymmärryksen kannalta olennaisia seikkoja. Tästä syystä kansallisvaltiot on nähty konformisteina, jotka harkitsemattomasti mukautuvat maailmanlaajuisiin kehityssuuntiin.
 
Väitöskirjassa näitä ongelmia lähestytään yhden esimerkkitapauksen – kansallisten bioeettisten komiteoiden maailmanlaajuisen leviämisen – kautta. Tapaus on ajankohtainen ja valaiseva esimerkiksi globaaleista kehityslinjoista, sillä kansallisten bioeettisten komiteoiden leviäminen yhä useampiin maihin on ollut suhteellisen nopeaa viime vuosikymmeninä.

Väitöskirjan kolmessa artikkelissa tarkastellaan kansallisen bioeettisen komitean muotoutumista globaalina mallina sekä kyseisen mallin domestikaatiota kansalliselle poliittiselle agendalle yhdessä maassa, Suomessa. Väitöskirja pureutuu ideoihin ja kulttuurisiin jäsennyksiin, jotka motivoivat kansallisia päätöksentekijöitä toimimaan tavoilla, jotka usein johtavat samankaltaisiin reformeihin useissa eri maissa. Väitöskirjan keskeiset tulokset täydentävät maailmanyhteiskunnan teorian piirtämää kuvaa suvereenien kansallisvaltioiden taipumuksesta päätyä mukautumaan globaaleihin kehityslinjoihin. Näin ne lisäävät ymmärrystä globaalien mallien ja kansallisen päätöksenteon dynamiikasta.
 
Väitöskirja osoittaa, että kansallisen bioeettisen komitean malli on ollut jatkuvan uudelleenmäärittelyn kohteena koko sen prosessin ajan, jossa se on levinnyt ympäri maailman. Tämän pohjalta kyseenalaistuu jäykkä käsitys politiikkamallien diffuusiosta, jonka mukaan diffuusio alkaa mallin keksimisestä ja kiihtyy mallin tultua riittävän monien potentiaalisten omaksujien omaksumaksi. Pikemminkin on niin, että globaalit politiikkamallit muodostuvat samanaikaisesti kun ne leviävät ympäri maailman.

Analyysi kansallisen bioeettisen komitean tuomisesta suomalaiselle parlamentaarisen politiikan kentälle puolestaan osoittaa, kuinka ajatuksella yhteiskunnan modernisoimisesta oli merkittävä rooli mallin omaksumista perusteltaessa. Vaikka maailmanyhteiskunnan teoria on vakuuttavasti osoittanut, että niin sanotut funktionalistiset selitykset harvoin todella selittävät kansallisvaltioiden mukautumista globaaleihin politiikan kehityslinjoihin, ovat tällaiset selitykset poliittisessa ja muussakin arkiajattelussa edelleen yleisiä. Trendien olemassaolo nähdään herkästi osoituksena ”kehityksen”, siis modernisaation, suunnasta, joka tulkinnasta riippuen ymmärretään usein toivottavana tai vääjäämättömänä. Kun näihin selitysmalleihin uskotaan, on niillä myös todellista vaikutusta päätöksentekoprosesseissa.

Analyysi mallin omaksumisen käynnistämästä poliittisesta kenttäkamppailusta osoittaa, kuinka globaalisti levinneen organisaatiomallin omaksumiseen osallistuvien kansallisten toimijoiden toiminnan mieli ei ole niinkään matkia muita, vaan pyrkimys sovittaa edustamansa erityiset intressit yhteen ”kansallisen edun” kanssa. Informaatio muissa maissa tehdyistä uudistuksista on kansallisten politiikan toimijoiden näkökulmasta resurssi, jota he pyrkivät parhaansa mukaan käyttämään tavalla, jolla he saavat omat tai edustamansa intressit näyttämään yhteisen edun mukaisilta.

Väitöskirjan tulosten valossa maailmanyhteiskunta näyttäytyy synkronoidulta järjestelmältä, jossa kansallisvaltiot pitävät silmällä toistensa liikkeitä ja reagoivat näihin liikkeisiin omalla toiminnallaan. Kansalliset päätöksentekijät hyödyntävät muissa maissa omaksuttuja malleja kansallisten erityisten intressien artikuloimiseen. Synkronisaatio ei merkitse samankaltaistumista, sillä kansallisvaltiot voivat reagoida globaaleihin kehityslinjoihin monin eri tavoin. Väitöskirja osoittaa, että jopa silloin kun kansallisvaltiot tekevät samanlaisia reformeja, ei syynä ole se, että niiden päätöksentekijät passiivisesti omaksuisivat ulkopuolelta tulevia malleja. Se, mikä on vaikuttanut maailmanyhteiskunnan teorian näkökulmasta valtioiden institutionaaliseen samankaltaistumiseen johtavalta konformismilta, on usein tarkoittamaton seuraus useiden toimijoiden strategisesta toiminnasta kansallisen politiikan kentällä. Tämän johtopäätöksen myötä ei ole syytä aliarvioida maailmankulttuurin vaikutusta kansallisvaltioiden kehityslinjoihin. Nykyinen maailmanyhteiskunta on jo niin perustavasti synkronoitunut, että useimpien maiden päätöksentekijät jatkuvasti reagoivat siihen, mitä muut maat ovat tehneet tai mitä niiden odotetaan tulevaisuudessa tekevän.

                                               ******

Jukka Syväterä on syntynyt Vantaalla ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana Tampereen yliopistossa. Tällä hetkellä hän on vanhempainvapaalla.

Syväterän väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2159, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0097-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1658, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0098-2, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Jukka Syväterä, jukka.syvatera@uta.fi, http://www.uta.fi/yky/yhteystiedot/henkilokunta/jukkasyvatera/index.html