HM Sanna Tuurnaksen kunnallispolitiikan alaan kuuluva väitöskirja

The Professional Side of Co-Production (Julkisten palveluiden yhteistuotanto ammattilaisten näkökulmasta)

tarkastetaan 26.5.2016 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on apulaisprofessori Trui Steen (Public Governance Institute, KU Leuven/Belgia). Kustoksena toimii professori Arto Haveri.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.


Julkisten palveluiden yhteistuotanto ammattilaisten näkökulmasta


Palvelujen yhteistuotanto (engl. co-production) on noussut maailmanlaajuisesti yhdeksi keskeiseksi julkisten palvelujen kehittämisen periaatteeksi. Yhteistuotannossa kansalaiset ovat eri rooleissa mukana palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä. Yhteistuotannon tavoitteena on yhtäältä vahvistaa osallisuutta ja avoimuutta, ja toisaalta vastata niukoilla resursseilla kasvaviin palvelutarpeisiin kehittämällä vaihtoehtoisia tapoja julkisten palvelujen tuottamiseen. Myös Suomessa monet kunnat ovat käynnistäneet erilaisia ”kansalaiskumppanuutta” vahvistavia pilotteja ja projekteja. Yhteistuotanto voi tarjota hyvän mahdollisuuden palvelujärjestelmien kehittämiseksi, mutta samalla luo paineen muuttaa julkisia palveluja tuottavien organisaatioiden toimintatapoja ja kulttuuria. Tämä vaikuttaa erityisesti julkispalveluja tuottavien ammattilaisten käytäntöihin.

Väitöstutkimuksessa tarkastellaan palvelujen yhteistuotantoa ammattilaisten näkökulmasta. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti hyvinvointipalveluihin. Tutkimus tuottaa uutta tietoa siitä miten yhteistuotanto muuttaa ammattilaisten käytäntöjä, ja edelleen, mitä käytäntöjen muutos tarkoittaa palveluiden johtamisen ja organisoinnin kannalta. Tutkimustulokset osoittavat, että yhteistuotanto muuttaa ammattilaisten käytäntöjä eri tavoin. Esimerkiksi kansalaisten ja asiakkaiden motivoiminen osallistumaan edellyttää ammattilaisilta uudenlaisen roolin omaksumista. Toisinaan motivointiroolissa tarvitaan täysin uudenlaisia kykyjä ja kapasiteettia ammatilliseen tietoon perustuvan osaamisen lisäksi. Kansalaisten kokemukseen perustuvan tietämyksen hyödyntäminen muuttaa myös käsitystä asiantuntijuudesta. Palvelujen yhteistuotannossa ammattilainen ei välttämättä toimikaan ainoana asiantuntijana, vaan tilanteesta riippuen esimerkiksi toimintojen koordinoijana.

Tutkimuksen perusteella ammattilaiset ovat avainasemassa yhteistuotantoprosesseissa, koska he toimivat kansalaisten ja asiakkaiden sekä hallinnon välissä. Ammattilaisten näkökulmasta on tärkeää, että organisaatiorakenteet ja johtamiskäytännöt tukevat ruohonjuuritason yhteistuotantoprosesseja. Yhteistuotannon onnistumiseen vaikuttavat selkeät vastuusuhteet, vuorovaikutusta tukevat käytännöt ja palvelujen organisointi, kokemustiedon hyväksyminen ja aito hyödyntäminen palveluprosesseissa sekä ammattilaisten toiminnan ja tuloksellisuuden arvioinnin kehittäminen.

Mikrotason prosesseja tarkastelemalla voidaan ymmärtää yhteistuotannon seurauksia palvelujärjestelmän tasolle. Yhteistuotannon edellyttämä uusi toimintalogiikka haastaa koko palveluorganisaatioiden toimintakulttuurin sekä palvelujen organisointimuodot. Järjestelmätasolla muutos tarkoittaa siirtymistä erilaisista piloteista kestäviin toimintamalleihin, joissa yhteistuotanto erilaisine toteutusmuotoineen on sisäänrakennettu osa palvelujärjestelmiä. Yhteistuotanto on myös ideologinen valinta, kun pohditaan, millä keinoin ja missä mittakaavassa yhteistuotanto muodostuu vakiintuneeksi tavaksi tuottaa ja kehittää julkisia palveluita. Tasa-arvo julkisten palvelujen tuottamisen ydinarvona joutuu väistämättä koetukselle yhteistuotannon uudenlaisten toimintatapojen myötä. Olennaista olisi löytää tasapaino perinteisen ammattilaisuuteen perustuvan julkisten palvelujen lähtökohdan sekä uudenlaisten avoimuutta, asiakaslähtöisyyttä ja kumppanuutta tavoittelevien toimintamallien välillä. Voidaankin todeta, että yhteistuotannon sulauttaminen kestävällä tavalla osaksi palvelujärjestelmien toimintoja on vielä varsin aikaisessa kehitysvaiheessa.

                                               ******

Sanna Tuurnas on syntynyt Mikkelissä ja hän on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii tutkijana Tampereen yliopistossa.

Tuurnaksen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2163, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0109-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1662, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0110-1, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Sanna Tuurnas, sanna.tuurnas@uta.fi