MA Leonardo da Costa Custódion tiedotusopin alaan kuuluva väitöskirja

Favela media activism. Political trajectories of low-income Brazilian youth (Faveloiden media-aktivismi. Vähävaraisten brasilialaisnuorten poliittiset kehityskaaret)

tarkastetaan 11.6.2016 klo 12 Tampereen yliopiston päärakennuksen luentosalissa A1, Kalevantie 4, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Clemencia Rodriguez (Oklahoman yliopisto, USA). Kustoksena toimii professori Seija Ridell.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.


Faveloiden media-aktivismi. Vähävaraisten brasilialaisnuorten poliittiset kehityskaaret


Mikä saa vähävaraiset nuoret osallistumaan arkensa keskellä poliittisesti virittyneisiin mediahankkeisiin? Tässä tutkimuksessa analysoidaan etnografisella otteella, miten Brasilian Rio de Janeiron faveloissa asuvat nuoret käyttävät mediaa (radio, sanomalehdet, kamerat, matkapuhelimet ja verkko) ja toteuttavat journalistisia toimintatapoja puolustaakseen ihmisoikeuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Favelanuorten media-aktivismi asettuu tutkimuksessa osaksi jatkumoa, joka juontaa juurensa 1800-luvun poliittiseen vastarintaan faveloissa.

Tutkimus perustuu nelivuotiseen etnografiseen kenttätyöhön (2011–2014), johon sisältyi keskusteluja, haastatteluja ja havainnointia sekä osallistumista nuorten toimintaan verkossa ja faveloiden arjessa. Favelat ovat Brasilian kaupunkien köyhiä ja tiheästi asuttuja alueita, jotka ovat historian saatossa kärsineet syrjinnästä, hallinnollisesta laiminlyönnistä, huumekaupasta ja väkivallasta. Tutkimuksen avainkäsitteellistys faveloiden media-aktivismi viittaa favelan yksittäisten asukkaiden tai siellä vaikuttavien yhteisöjen tapaan toimia mediassa ja median kautta eli käyttää mediaa yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen välineenä. Faveloiden asukkaat toisin sanoen toteuttavat kansalaisuuttaan media-aktivismin kautta. Kyseessä on arkinen tapa taistella ihmisoikeuksien puolesta, lisätä tietoutta sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden seurauksista ja mobilisoida toimintaa, joka haluaa vastustaa syrjintää ja epäoikeudenmukaisuutta, herättää julkista keskustelua ja lopulta myös vaikuttaa yhteiskunnassa tehtäviin poliittisiin päätöksiin.

Tarkastelua ohjaa kaksi tutkimuskysymystä: (a) mitkä ovat faveloiden media-aktivismin pääpiirteet ja (b) mikä selittää favelanuorten kansalaisaktivismiin liittyvää mediankäyttöä ja journalistista toimintaa.
Kysymykset heijastavat tutkimuksen kahta toisiinsa kietoutuvaa tavoitetta. Niistä ensimmäinen on tuottaa yksityiskohtaista ymmärrystä media-aktivismin käytännöistä faveloissa. Koska sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus ja mediakäytön yleisyys ovat globaaleja ilmiöitä, tutkimuksen tulokset voivat hyödyttää muissakin yhteiskunnallisissa konteksteissa toimivia tutkijoita ja auttaa kansalaisyhteiskunnan ruohonjuuritason toimijoita kehittämään samankaltaisia, alhaalta ylöspäin ponnistavia hankkeita. Toinen tavoite on kehittää media-aktivismin tarkasteluun lähestymistapoja, jotka ulottuvat median tasoa laajemmalle. Tällaiset lähestymistavat ottavat huomioon myös ne rakenteelliset ja vuorovaikutukseen liittyvät tekijät, jotka jäsentävät media-aktivismia sekä yksilöiden poliittisen kehityskaaren että kollektiivisen toiminnan kannalta.

Tutkimus kuvaa niin kansalaisjärjestö- kuin kansalaislähtöisiäkin mediahankkeita valottaen tätä kautta mediakasvatuksen ja media-aktivismin välistä suhdetta. Tutkimuksessa kehitetyn ja sovelletun teoreettisen viitekehyksen avulla on mahdollista pureutua tapaan, jolla vuorovaikutukselliset ja rakenteelliset tekijät muotoilevat yksilöiden ja yhteisöjen toimintaa luokkapohjaisessa ja uusliberalistisessa kontekstissa.

Tutkimuksen löydöksillä on huomattavaa tieteidenvälistä merkitystä. Tutkimus osoittaa, kuinka media-aktivismi asettuu osaksi vähävaraisten ihmisten kollektiivisen toiminnan jatkumoa ihmisoikeusloukkauksien ja syrjinnän vastaisessa toiminnassa Rio de Janeirossa. Tutkimus tekee myös näkyväksi, miten mediakasvatus on edistänyt faveloiden asukkaiden media-aktivismia. Lisäksi tutkimuksessa valotetaan yksityiskohtaisesti, kuinka jokapäiväiset kohtaamiset vaikuttavat sekä nuorten kykyyn selviytyä vaikeuksista että olla itse muutoksen tekijöitä.

                                               ******

Leonardo da Costa Custódio on syntynyt Magéssa (RJ), Brasiliassa ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Custódion väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2166, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0117-0, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1665, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0118-7, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja
: Leonardo da Costa Custódio, puh. 045 1236 376, leonardo.custodio@staff.uta.fi