MSc Renuka Natarajanin neurologian (neuroimmunologia) alaan kuuluva väitöskirja

Biomarkers in Multiple Sclerosis: Special emphasis on melatonin and adipokines (MS-taudin biomerkkianeet: melatoniinin ja adiposytokiinien yhteys taudinkuvaan)

tarkastetaan 3.6.2016 klo 12 Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön B-rakennuksen pienessä luentosalissa, Medisiinarinkatu 3, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Jan Lycke (Göteborgin yliopisto, Ruotsi). Kustoksena toimii emeritaprofessori Irina Elovaara.

Väitöstilaisuuden kieli on englanti.


MS-taudin biomerkkianeet: melatoniinin ja adiposytokiinien yhteys taudinkuvaan


Multippeliskleroosi (MS) on krooninen tulehduksellinen keskushermostoa rappeuttava sairaus, jonka esiintyvyys Suomessa on maailman korkeimpia. MS-tauti puhkeaa 20–40 vuoden iässä ja se onkin yleisin nuorten aikuisten vakava neurologinen sairaus, josta aiheutuu merkittäviä kuluja yhteiskunnalle. Suomessa MS-potilaita on noin 7000 ja uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 250. Taudin syntymekanismeissa on monimuotoisuutta ja vaihtelua potilaiden välillä. Näiden syntymekanismien selvittäminen parantaisi yksilöllisen hoidon edellytyksiä. Immunologiset hoidot ovat kehittyneet nopeasti viime vuosina, ja nykyään käytössä on useita valmisteita, mutta näiden vaikutusmekanismit, teho ja turvallisuusprofiilit vaihtelevat suuresti potilaiden välillä. Immunologisen hoidon nopea kehitys edellyttäisi biomerkkiaineiden löytymistä, joita voitaisiin hyödyntää MS-potilaiden yksilöllisemmän hoidon suunnittelussa.

MS-taudin syytä ei toistaiseksi tunneta, mutta perintö- ja ympäristötekijöiden tiedetään vaikuttavan taudin puhkeamiseen. Sitä esiintyy enemmän pohjoisilla leveysasteilla, joka johtunee auringonvalon vähyydestä ja siitä johtuvasta D-vitamiinin vähäisestä saannista talvisaikaan. Uusi mielenkiintoinen tutkimuskohde MS-taudissa on pimeähormoni melatoniini, jota eritetään käpylisäkkeestä yöaikaan ja sillä on osoitettu olevan useita immunomodulatorisia vasteita, jotka saattavat osaltaan vaikuttaa MS-taudin kulkuun. Lisäksi lapsuuden ja nuoruuden ylipainolla on nähty olevan yhteys MS-taudin riskiin. Tähän mennessä melatoniinin, lihavuuden ja rasvakudoksesta tuotettavien adiposytokiinien yhteyttä MS-tautiin ei juurikaan ole tutkittu. Nämä tekijät saattavat olla yhteydessä MS-taudin kehittymiseen, taudin kulkuun ja toimintakyvyn huononemiseen. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää melatoniinin signalointireitin geenien, tunnetuimpien adiposytokiinien ja joidenkin uudempien immuunimolekyylien yhteyttä MS-tautiin ja niiden soveltuvuutta biomerkkiaineiksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yhden nukleotidin polymorfismia tutkittiin melatoniinin signalointireitin geeneissä. Adipokiineistä tutkittiin adiponektiinin, adipsiinin, leptiinin ja resistiinin pitoisuuksia verestä. Lisäksi tutkittiin CD26 ja CD30 immuunimolekyylien tasojen yhteyttä eri MS- tautityyppeihin sekä magneettikuvantamisella (MK) havaittuihin MS-muutoksiin.

Melatoniinin signalointireitin geenien yhteyttä MS-tautityyppeihin selvittävä tutkimus osoitti tryptofaanihydroksylaasi 2 (TPH2) ja Melatoniinireseptori 1B (MTNR1B) olivat yhteydessä progressiiviseen tautityyppiin, joka saattaa olla yhteydessä toimintakyvyn huononemiseen ja neurodegeneratiivisten muutosten kertymiseen. Adiposytokiineistä adipsiinillä todettiin olevan potentiaalia ennustaa neurologisen toimintakyvyn huononemista aaltomaista MS-tautia sairastavilla. CD26 ja CD30 molekyylien suurentuneet tasot MS-taudin eri alatyypeissä liittyvät Th1 ja Th2-tyypin immunologiseen dysregulaatioon. Tiivistäen on todettavissa, että tutkimuksen keskeisimmät ja uusimmat havainnot liittyvät melatoniinin ja adipsiinin merkitykseen MS-taudissa, mutta saatujen tulosten varmentaminen edellyttää lisätutkimuksia suuremmilla potilaskohorteilla sekä pidempää seuranta-aikaa.

                                               ******

Renuka Natarajan on syntynyt Intiassa ja hän on suorittanut MSc -tutkinnon Madrasin yliopistossa Intiassa.

Natarajanin väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2172, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0129-3, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1671, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0130-9, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Renuka Natarajan, llreven@uta.fi