FM Riikka Nurmisen syöpägenetiikan alaan kuuluva väitöskirja

Genetic Susceptibility Factors for Prostate Cancer at Chromosomal Region 11q13.5
(Eturauhassyövän geneettiset alttiustekijät kromosomialueella 11q13.5)

tarkastetaan 10.6.2016 klo 12 Tampereen yliopiston Finn-Medi 5:n auditoriossa, Biokatu 12, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Päivi Peltomäki (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Johanna Schleutker.



Eturauhassyövän geneettiset alttiustekijät kromosomialueella 11q13.5


Eturauhassyöpä on Suomessa kuten myös useissa muissa länsimaissa miesten yleisin syöpätyyppi ja toiseksi suurin syöpäkuolleisuuden aiheuttaja. Eturauhassyöpä on monitekijäinen sairaus, jonka syntymekanismeja ei vielä täysin tunneta. Riskitekijöinä ovat ikä, sukuhistoria ja etninen tausta. Suuri osa kliinisesti havaittavista eturauhaskasvaimista on hyvänlaatuisia ja hidaskasvuisia, mutta osa kehittyy pahanlaatuisiksi kasvaimiksi, jotka leviävät etäpesäkkeinä ja aiheuttavat syöpäkuolemia. Uusia biologisia merkkiaineita eli biomarkkereita tarvitaan erottamaan eturauhassyöpään sairastuvista miehistä ne, joilla on kohonnut riski sairastua nopeasti etenevään aggressiiviseen syöpätyyppiin, mikä mahdollistaisi tehokkaamman yksilöidyn hoitosuunnitelman tekemisen.

Perintötekijät vaikuttavat eturauhassyövän syntyyn. Eturauhassyöpään ei ole yhdistetty korkean riskin perintötekijöitä samaan tapaan kuin esimerkiksi rintasyövässä, ja syövän on havaittu olevan geneettisesti hyvin monimuotoinen, sillä useita eri kromosomialueita on liitetty kohonneeseen syöpäriskiin. Yksi näistä kromosomialueista on 11q13-14, joka on yhdistetty syöpään suomalaisissa eturauhassyöpäsuvuissa ja jonka on havaittu altistavan etenkin aggressiiviselle syöpätyypille. Alueelta ei kuitenkaan ole vielä tunnistettu syöpäkasvaimen kehittymiselle altistavaa perimän muutosta. Alueella sijaitseva EMSY-geeni on yhteydessä rinta- ja munasarjasyöpään ja on tämän vuoksi mielenkiintoinen tutkimuskohde.

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa alueella 11q13.5 sijaitsevia eturauhassyövälle altistavia muutoksia ja tutkia niiden toimintaa. Aineistona käytettiin potilasnäytteitä ja -tietoja suomalaisilta eturauhassyöpäpotilailta sekä näytteitä mieskontrolleilta. Muutosten yhteys syöpäalttiuteen selvitettiin tapaus-verrokkitutkimuksella. Syöpäriskiä lisäävien muutosten vaikutus geenien ilmenemisen säätelyyn tutkittiin syöpäkasvaimissa, veressä ja lymfoblastisolulinjoissa.

Tutkimuksessa havaittiin yhteensä yhdeksän syöpäalttiuteen liittyvää perimän muutosta. EMSY-geenissä havaittiin kolme intronista eturauhassyöpäriskiä nostavaa muutosta, joista yksi, populaatiossa harvinaisesti esiintyvä muutos altisti etenkin aggressiiviselle syövälle suomalaisessa populaatiossa. Muutos havaittiin myös kolmessa eturauhassyöpäsuvussa miehillä, jotka sairastivat aggressiivista eturauhassyöpää. Yhteensä kuusi, geenien välisellä alueella sijaitsevaa, populaatiossa yleisesti esiintyvää muutosta yhdistyi kohonneeseen syöpäkuoleman riskiin. Muutokset olivat matalan riskin muutoksia. Yksittäisten muutosten lisäksi alueella tunnistettiin myös eturauhassyöpäriskiä lisääviä alleeliyhdistelmiä eli haplotyyppejä.

Syöpäkuoleman alttiuteen yhdistetyt muutokset sijaitsivat geenien säätelyelementtien alueella, ja niiden havaittiin vaikuttavan lipidien biosynteesissä toimivan DGAT2-geenin ilmentymiseen eturauhassyöpäkasvaimissa ja AP001189.4-geenin ilmentymiseen veressä. AP001189.4 on RNA:ta koodaava geeni, jonka toimintaa ei vielä tiedetä. Näiden tulosten perusteella muutokset säätelevät geenien toimintaa kudosspesifisesti.

Tässä tutkimuksessa saadut tulokset viittaavat siihen, että kromosomialueella 11q13.5 sijaitsee pahanlaatuiselle eturauhassyövälle altistavia perimän muutoksia, joista osa vaikuttaa geenien toiminnan säätelyyn eturauhassyöpäkasvaimissa ja veressä. Lisätutkimuksia tarvitaan selvittämään miten tunnistetut kohdegeenit altistavat syöpäkasvaimen kehittymiselle. Lisäksi tutkimusta tarvitaan määrittämään havaittujen muutosten vaikutus syöpäalttiuteen muissa populaatioissa. Tutkimuksessa tunnistettuja pahanlaatuiselle syövälle altistavia muutoksia voidaan mahdollisesti käyttää kehittämään biomarkkeripaneeli, joka tunnistaa kohonneen riskin sairastua pahanlaatuiseen syöpään.

                                               ******

Riikka Nurminen on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Turun yliopistossa.

Nurmisen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2170, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN 978-952-03-0125-5, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1669, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0126-2, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Riikka Nurminen, Nurminen.Riikka.K@student.uta.fi