YTM Emmi Latun sosiologian alaan kuuluva väitöskirja

Naisten tekemä väkivalta (Women’s violence)

tarkastetaan 10.6.2016 klo 12 Tampereen yliopiston Paavo Koli -salissa Pinni A rakennuksessa, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on dosentti Heini Kainulainen (Turun yliopisto). Kustoksena toimii professori Matti Hyvärinen.

Väitöstilaisuuden kieli on suomi.


Naisten tekemä väkivalta


Tutkimuksessa tarkastellaan naisten tekemää fyysistä väkivaltaa. Aineistona on haastattelut vankeusrangaistusta väkivaltarikoksesta suorittaville vangeille sekä perheneuvolan asiakkaille, joilla on väkivaltakäyttäytymistä. Toisen aineistokokonaisuuden muodostaa väkivaltaa tehdeiden naisten kirjoitukset, joita keräsin lehti-ilmoitusten kautta.

Tarkempana tutkimuskohteena ovat naisten tavat oikeuttaa väkivaltaansa, naisten väkivaltaan liittämät tunteet ja naisten tavat pyrkiä irrottautumaan väkivaltakäyttäytymisestä.
Tutkimusaineistoon sisältyi hyvin monenmuotoista väkivaltaa. Koko aineistosta 26 naista kertoi ainakin kumppaniinsa tekemästään väkivallasta. Lapsiin kohdistuneesta väkivallasta kertoi 11 naista koko aineistosta. Omiin kumppaneihin ja lapsiin kohdistettu väkivalta olivat määrällisesti suurimmat ryhmät aineistossa. Lisäksi naiset kohdistivat väkivaltaa muihin tuttuihin naisiin, tuttuihin miehiin, yksi maininta on omalla työpaikalla tehdystä väkivaltatapauksesta. Lisäksi kerrottiin väkivallasta omaan äitiin ja tätiin sekä tuntemattomiin ihmisiin. Yksi nainen oli väkivaltainen lemmikkieläintään kohtaan. Väkivallan muodot olivat myös päällekkäisiä ja sama nainen saattoi kertoa monenlaisesta tekemästään väkivallasta.

Parisuhteessa tapahtuva väkivalta jakautui pääsääntöisesti itsepuolustukseen ja miehen tekemän väkivallan vastustamiseen sekä naisen oma-aloitteiseen väkivaltaan, joka ei kytkeydy miehen tekemään väkivaltaan. Omiin lapsiin kohdistettua väkivaltaa selitettiin arjessa väsymisellä, muun muassa hyvin itkuisen lapsen kanssa, sekä kasvatukseen kuuluvana fyysisenä rankaisukeinona. Muita väkivallan oikeuttamistapoja olivat päihteiden käytön aiheuttama persoonallisuuden muutos, erilaiset sairaudet ja persoonallisuushäiriöt, oma temperamenttinen luonne ja siihen liitetty lyhytpinnaisuus, väkivallan normaalius tietyissä alakulttureissa sekä mustasukkaisuus miehestä ja näissä tapauksissa toiseen naiseen kohdistettu väkivalta.

Omaan tehtyyn väkivaltaan liitettiin pääasiassa häpeän ja syyllisyyden tunteita. Väkivaltaa ei pidetty naisille sopivana käyttäytymisenä. Häpeää ja syyllisyyttä koettiin aiheutetusta vahingosta, oman kontrollin menettämisestä ja naisen roolin rikkomisesta. Väkivaltaan liitettiin kuitenkin myös positiivisia tunteita. Väkivallan tekohetkellä saatettiin kokea voiman ja hallinnan tunteita. Väkivaltaisuus rakensi myös kovan naisen roolia joidenkin naisten selonteoissa. Osa naisista ei liittänyt väkivaltaan mitään erityisiä tunteita tai niitä ei osattu nimetä.

Väkivaltakäyttäytymisen lopettamispyrkimykset olivat hyvin moninaisia. Osa naisista koki teon olleen yksittäinen, irrallinen teko, joten apua ei tarvitsisi hakea. Oman väkivaltaisen käyttäytymisen lopettamisen ensimmäinen askel oli myöntää se ja ottaa vastuu siitä, mitä on tehnyt. Osa oli hakenut apua ulkopuolisilta tahoilta, erilaisilta ammattiauttajilta. Joillekin naisille hakeutuminen ammattiauttajien pariin oli kuitenkin epäonnistunutta ja he eivät olleet saaneet minkäänlaista apua, vaan heidät oli saatettu suoranaisesti käskeä pois. Aggressiivisia tunteita tunteva tai lapsiaan pahoinpitelevän äitien oli vaikea kääntyä ammattiauttajien puoleen huostaanottopelon vuoksi. Naisilla oli myös omia itsenäisiä keinoja pyrkiä lopettamaan väkivaltakäyttäytyminen. Naiset pyrkivät välttämään sellaisia tilanteita ja ihmisiä, joissa ja joiden seurassa väkivaltainen käytös saattaisi nousta pintaan. Aineistossa kerrottiin myös tavoista etsiä sijaistoimintaa ja tapoja purkaa aggressioita. Näitä olivat muun muassa fyysinen rasitus ja erimuotoinen itsetutkiskelu. Väkivallan lopettamisen katsottiin kuitenkin olevan itsestä kiinni ja oma päänsisäinen narratiivi.

                                               ******

Emmi Lattu on syntynyt Enossa ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Kuopion yliopistossa.

Latun väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 2176, Tampere University Press, Tampere 2016. ISBN  978-952-03-0137-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1675, Tampere University Press 2016. ISBN 978-952-03-0138-5, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa: https://verkkokauppa.juvenes.fi, tai e-mail: verkkokauppa@juvenesprint.fi.

Lisätietoja: Emmi Lattu, Puh. 040 352 2214, emmi.lattu@gmail.com